Tuntui että jotkut käyttivät suoraa testatakseen kuinka monta ohitusta ehtii suorittaa? Montako vastaantulijaa väistää enenkuin paukahtaa?
Rantsilasta seuraava on Pulkkila. Tankkasin siellä.
Jälleen oli reittisuunnitelma hukassa.
Katsoin kelloa. Oho! Navettaan pitäisi ehtiä, eikä aikaa kuin pari tuntia.
Nyt ei paljoa sooloiltu, niin suora navigointi kun mahdollista.
Reitiksi tulikin Haapavesi – Ylivieska – Eskola – Kannus – Lohtaja.
Kuten arvata saattaa, silloin kun pitää ehtiä kotiin, ei matkasta ole mitään kertomista, jos ei Ksatasen laulusta runoa ala tehdä.
Osaltaan kuitenkin tämä lopun vajaa kaksisataa kilometriä olivat vertailukelpoisia matkan muiden osien kanssa. Kaksisataa kilometriä moottoripyörällä jatkuvasti lujaa ajettuna on mahtava kokemus.
Loppulauseke: Tämä reissu purki kaksi teemaa, muuten ei tapahtunut mitään mullistavaa. Kuitenkin nauteimme jokaisesta metristä jokaisesta sekunnista tänäkin pyhänä.
Paljon jää paitsi moottoripyörätön. Valitettavasti.