Jälleen oli reitinvalinnan paikka.
Vaikka olen ajanut Hirvaskankaalta Uuraisille menvän tien useita kertoja, niin moottoripyörällä en koskaan! Nyt päätimme paikata tilanteen.
Kiitettävästi mutkia ja mäkiä tarjoava tie oli hyväpintaista, joten vauhtia säästämättä hurahdimme Jyväskylä – Saarijärvi tielle, huomatakseme, että Karstulan pikalinja keikutteli edessämme.
Eihän se pahaa tee vaikka vakionopeuden säädin menikin päälle. Tällä tiellä ei kannata ohituksiin lähteä. Saarijärvelle tulimme hyvässä järjestyksessä linjurin perässä, se häipyi keskustaan, ja me Kokkolaa kohti.
Vieläkään ei jurria tullut, matka maistui mukavalta, vaikka nyt oli sen loppukin jo tiedossa.
Kyyjärvellä seuraava stoppi.
Tankkasin, menimme sisään vielä pienelle iltapalalle. Siellä oli Matti heilansa kanssa menossa Neste ralliin, autolla; pthyi! Jututimme vähän aikaa, ja kas kummaa myös tiemme Oton kanssa erosivat. Otto päätti lasketella suoraa Kokkolaan, minulla vielä ajo haluja jäljellä, joten suuntasin Alajärveä kohti.
Hujauttelin Lappajärven tienhaaraan, josta käännyin rannikkoa päin.
Vimpelistä Veteliin, Kaustisille, ja Oton jälkiä Kokkolaan. Josta summassa Lohtajalle ja Perkkiöön.
Siellä Anssu esitteli ostamaansa auton peräkärryä. Tukeva Virolainen tuote.
Sponttaanisti syntynyt reissu, hetkeksikään ei ajonautinto herpaantunut, myös Otto kertoi tyytyväisyytensä.
Mukavan kaverin kanssa reissaaminen inspiroi suunnittelemaan uusia seikkailuja, ja toteuttamaan niitä!!