Koukkasimme vanhalle lossitielle, ja pysäköimme pyörät lossipuomin eteen. Pidimme pienen kuvaustauon ennen Vaaruvuorelle kiipeämistä. Olimme näköjään yksityisalueella, siitä kertoi kyllä jo liikennemerkkikin, ja se että omaan pihaan ajava auto oli litistää Oton varpaat, kun kääntyi rempseästi pesäänsä kohti.
Starttasimme pyörät liikenteeseen. Ylämäki oli heti vastassa, lientyen hetken kuluttua loivaksi laskuksi. Edessä mateli vanha golffari kiiruhtaen hitaasti kohti Vaaruvuoren nousua.
Vedin reilusti ohi ja huomasin, että ylämäessä Ksatasen mittari oli lähempänä sataaneljääkymppiä kuin sataakolmeakymppiä. Käyhän vauhdinotto näinkin päin.
Mutta pian piti pysähtyä, kuvia piti saada kaukana alhaalla siintelevästä Päijänteestä.
Matka jatkui. Tammijärveltä käännyimme vasemmalle Rutalahtea kohti
Suorahko tie oli hyväpintaista, ja houkutteli reippaaseen vauhtiin. Rutalahden jälkeen pysähdyimme taasen kuvaustauolle komean laaksomuodostelman reunalle.
Nelostielle tultaessa Otto vaihtui nokkamieheksi. Toivakassa pysähdyimme, söimme päivän ensimmäisen aterian.
Toivakka - Kangasniemi tie oli mukavaa mäkistä ja sopivan mutkaista asfalttia.
Otto antoi Suzukin laulaa hänelle ”tutuissa” maisemissa, ja matka joutui.
Tien varrella ei paljoa asustusta näkynyt, ja kun Otto käänsi oikealla, vähenivät talon entisestään.
Soratietä jatkoimme Keskisen Suomen erämaita pitkin, vehmaat metsät ulottuivat melkein tielle asti.
Sitten välähtivät Suzukin jaruvalot, pysähdyimme pienen talon kohdalle.
Oton huhuiluun tuli vastaus, jos ymmärsin oikein, Oton kaukainen sukulainen käppäili tervehtimään.
Kahville siitä sitten riensimme, tarinoita olisi riittänyt vaikka iltaan asti, mutta tiekin kutsui.
Omituista, että talon isäntä puhutteli Ottopoikaa Kariksi!
Katselimme kuusikymmeluvulla otettuja ilmavalokuvia Oton kesäpaikoista, komeat pellot ympäröivät tilojen rakennuksia. Nyt olivat kasavaneet metsää umpeen, melkein pihoille saakka.
Päinvastainen ilmiö kuin Lohtajalla, jossa metsät väistyvät vähitellen pellonraivaajien käsittelyssä.
Asukas oli varoitellut tietyöstä ennen Oton varsinaista kesäpaikkaa, olihan siinä sepeliä ja savea ajettu noin kilometrin verran paksuiksi kerroksiksi.
Kunnialla selvitimme pahat paikat ja pysäköimme parinkymmentä vuotta sitten vielä keskikokoiseksi luokitellun maatilan pihalle. Nyt piti kesämökin virkaa, navetan ikkunoilla näkyi kukkia!
Kuvia tallentui kameroihin, karttaan vilkaisimme myös.
Retti kulki Kangasniemi - Joutsa tielle, jota pitkin hujuuttelimme kymmenisen kilometriä, kunnes soratielle, joka oikaisi Leivonmäelle.
Siellä pysähdyimme, battery teki hyvää.
Kansaa oli liikkeellä, yritimme udella parilta MP-poliisilta ralli tilannetta.. Saimme selville, että Grönholm johtaa Hirvonen toinen ja Loeb vasta kolmantena.