Koirat katsoivat ikävystyneenä kesäleskeä, etkö jo ymmärrä häpyä, saisimme mekin hieman nukkua, ei tarvitsisi perässäsi jääkaapin polkua tallata.
Vähemmästäkin vihjeestä ymmärsin. F Kasi paukahti käyntiin, minne? Pohjoiseen sivuauringossa paukuttelin varusteet minimissä lämpö vielä yli kahdenkymmenen. Mutta aurinko mollotti vasemmalta heti, kun vähäkään aukiolle tultiin. Tämä ei ongelma sivuvalossa, annas kun ajelet myötäaurinkoon maallepäin, sieltä takaisin tulo on oma seikkailunsa. Annetaan auringon laskea ajelun kuluessa, sitten rannikolle. Kalajoella päätin ottaa muutamat horisonttikuvat arvioksi, mihin asti maille ajellaan. Täällä olikin "kadunlakaisijoita" enemmältikin. Nyt muistin, että aamun Kokkola reissulla oli kolmikirjaimisia tullut vastaan tavallista tiheämmin. Samoin kuin absoluuttista nollapistettä ei tavoiteta, ei voida määritellä kenen keulamuovi on lähimpänä asfalttia, jos liian lähellä, se vastaa, ehkä tuollainen puolimilliä on jo vahvoilla pitäjänmestaruuskisoissa. Meininki Kalajoella oli leppoisan rauhallista, ainakin vielä. Siinä katsellessa ajatus vaihtuikin kotiin ajeluksi, olihan tässä mukava illan ajelu vasta puolivälissä. Takaisin F Kasi jytisi rajoitusten mukaisesti, tämähän oli mukava vähän yli tunnin kestänyt ajelu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti