Perin harvinainen lämpöaalto tähän vuoden aikaan iskenyt jo muutaman päivän päälle. Harmittaa jos sitä ei hyödynnä Satasen selästä. Mitään pitkää lenkkiä en suunnitellut, koska ilma oli niin kuuma, ettei ajoon olisi tullut sitä, hmm... Läpi tuulen ja tuiskun tunnetta. Toki tällä ilmalla ajo kuitenkin on nautittavaa kunhan muistaa pitää vauhdin kohtuullisena. Ruotsaloon ajelin hiljalleen, pieni pysähdys Amin ja Satun luona, Rexiä jututin vähän aikaa, ja tietentkin sitä yliystävällistä koirulia.
Kotiinpäin kun ajelin tuli mieleen, että lyhyeksi jää lenkki joten kaasua Koivistonperäntien kohdalla. Olihan mahtavaa kurvailla suoraa tietä, moottori hyrisi tyytyväisenä, uusi kypärä alkaa sopeutua yhteistyöhön, niin paljon ei teknologia ole kehittynyt, etteikö hyttyset liimaantuisi visiiriin, tällä ilmalla lyhyessä ajassa oli kymmeniä näkyvyyden esteenä. Jospa uusi tekeillä oleva pleksi saisi ohjattua enimmät ohi. Parviukolta löytyi hyvä aihio, josta modifoin sopivan tuulisuojan, en kuitenkaan hae katteen suojaa, kyllä naku on aina naku! Missäs ei ole Satasen kanssa käyty. Joutui oikein miettimään, samalla välähti, Rahjan satamassa. No, satamaan asti ei nykyään pääse, on panssariverkot ja puomit esteenä, tarkemmin vartioituja kuin varuskunnat. Toista oli ennen kun kakarana Yxpihlajan satamassa asusteltiin pitkät kesäpäivät, ja illalla vasta hiippailtiin yöpuulle, kun alkoi sataman oma iltashow.
Kiertelin vähän aikaa verkkoaitoja, ei niistä aukkoja löytynyt. Pakko ottaa kuvia kaukaa, itse satamalaitureita ei edes näkynyt. Visiirin pesuaineita olen kuljettanut mukana jo usean vuoden, nyt niille oli tarvetta. Kasitiellä ei paljoa liikennettä ollut, joku rekka oli menettänyt kuminsa, palasia pitkin matkaa, jotku niin isoja, ettei pyörälle olisi tehnyt hyvää törmätä niihin. Puoli kymmeneltä sammutin Satasen, hupanen lyhyt ajelu päättyi hyvissä tunnelmissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti