maanantai 16. lokakuuta 2017

MZ vihdoinkin käsittelyyn osa kolme. 16.10.2017

Kolmas osa käsittelee ehkä jo kokoamista pyörän näköiseksi, ja voi olla, että kipinääkin kokeillaan....

 Alkuperäisen matka-nopeusmittarin kuntoon saattaminen.
 Yksinkertainen mekanismi.
 Näihin lukemiin loppui mittaaminen Imatran ajoihin mennessämme Anssun kanssa joskus vuonna 2002. Tapahtuma sattui Leivonmäen  kohdilla. Siitä lähtien matkaa ja nopeutta mittasi dicimittari.
 Nämä eivät ole alkuperäiset iskarit, vaan proggressiivisin jousin varustetut.
 Pientä fiksamista tein niillekin.
 Lakkamossa.
 Tämä taideteos esittää ruuvikaman vanhentamista.
 Ketjun säätäjät maalaamossa.
 Iskarit paikallaan.
Apulaista alkaa väsyttää.

Kolmannessa osassa tulee ehkä eniten näkyvää. Saa laitella isoja osia paikalle. Varmasti tulee kuitenkin jotain näpräämistä näidenkin osien kanssa, tarpeellista ja tarpeetonta! Matkamittarin lähtö on kunnostettu. Iskarit saaneet uudet puslat ja lakat. Uskomatonta, että tuollaisessa näpräämisessä päivä vierähti!

Näprääminen ja putsaaminen jatkuu. Oli kyllä alussa puhetta, etten tee mitään ylimääräistä tuunausta, saatan MZ,tin tien päälle siinä kunnossa kuin se oli purettaessa. No, ainahan jotain pientä pitää fiksata, kun aikaa on!

 Ensin liuotin pesu, sitten öljssä likoamassa, viisikymmentä tuhatta ajettu kuin uusi. Huom. Tämä ei ole O-rengas ketju!
 Tässä yksi MZ,tin hienouksista. Esim. kumia paikatessa voi rattaan otta pois ja ketjusysteemi jää paikalleen.
 Sama toiselta puolen.
 Kun nuo ovat viisi vuotta säilyneet menemättä hukaan, eiköhän ne vielä muutaman hetken tallessa ennen kiinni laittamista.
 Ketju jo takarattaalla.
 Näiden putsaus vuoro.
Siinä onkin miettimistä, vetäisikö noin komean alumiinivanteen mustaksi??

Jälleen päivä vierähti, tai osapäivää vierähti MZ,tin parissa. Ketju alkoi olla paikalleen laitto kunnossa. Sillä ei ole ajettu kuin viisikymmentä tuhatta kilometriä, samalla on uusittu ketjurattaat. Kulumista ei ole havaittavissa, ketju ei ole O-rengas tyyppiä. MZ,tissä vitja kulkee lähes ilmatiiviissä tilassa, jonka putket ovat vaseliinia täynnä. Ehkä maailman paras ketjun suojaus. Takana laitoin paikalleen vetoratas systeemin. Vannetta putsailin keskiö on mustaksi maalattu, ajattelin ensin maalata vanteenkin, mutta kiilloituksen jälkeen taidan vain lakata.


                                                    Muistuttaa jo moottoripyörää.

 Ketju paikallaan, fiksaamista riittää, kun kerran on aloitettu.
 Tässä takaratas valmiina, tuo sivuseisonta tuki on pelkkää nostalgiaa! Musta tuli siis rattaan väriksi!
 Muistuttaa jo moottoripyörää.
 Tippuvien tavaroiden nostaja ei nuku.
Coko komea!


Osa tätä päivää meni ketjusuojien putsaamisessa, rattaan maalaamisessa ja sitten pientä kokoamistakin. Ketjusuojan kumit putsasin huolellisesti kaikesta vanhasta vaseliinista, sitä olikin paljon.  On aina mukava aloittaa puhtaalta pöydältä. Päätin sittenkin maalata vanteenkin mustaksi, muistuttaa nyt hieman lievekumi renkaista vannetta, ja on tukevan näköinen. Päivän päätteeksi kytkin kettingin, nostelin takarattaan paikalle. Katselin tuosta kuvasta, että putsaamista riittää, kun siirrytään moottorin puolelle, huomenna se alkaa.

Ei kommentteja: