MZ vihdoin käsittelyyn. MOOTTORI. 29.10.2017

                                        MOOTTORI
Vihdoin pääsin moottorin kimppuun. Neljä kannenpulttia irti, niin lähti kansikin. Nyt sellainen, joka ei ole MZ,tiä ruuvaillut, ajatteleen, ahaa... nostan seuraavaksi pytyn pois. Niin minäkin, mutta "kokeneena" MZ ruuvarina tiesin aukaista emäruuvin joka kiinnittää moottorin ylärunkoon, totta kai, kun sen kiinnityspiste on  sylinterin kyljessä. Jokos nostetaan pois kannen pulteista? Yrittää voi, mutta kun jää sentistä kiinni! Pieni taikatemppu. Aukaistaan toinen moottorin takana olevista pulteista ja vedetään ulos. Hupsista, moottorin keula painuu juuri sen verran, että sylinteri mahtuu nousemaan pois! Aikaa kannen aukaisuun ja tähän ei kulu kymmentä minuuttia, jos ei oikein hidastele.

 Mutterit irti.

 Kansi on jo hypännyt pöydälle.

Mäntä!

 Mäntä ensimmäisessä pikatarkastelussa.

 Samoin sylinterin seinämät. Olivat äkkiä tarkasteltuna hyvässä kunnossa.

 Männänenkaat olivat hyvin liikkuvat eikä ohipuhallustakaan suuremmasti.

Kuvat aukaistusta moottorista antavat ylirealistisen kuvan. Muistan edellisiltä kerroilta, kuinka kuvien värit ja sävyt  "säväyttivät". 

Nyt on pieni mietintämyssyn aika, vaihdanko männänreinkaat? Ensinnä pitää katsoa varastotilanne, millaisia vaihtoehtoja on. Mäntiä taitaa olla pari kolme kappaletta ja ainakin kaksi sylinteriä. Seuraavaksi on kuitenkin tämän yksikön täydellinen puhdistaminen, männän pään kiilloittaminen kuuluu traditioon!

Lyhyt päivärupeama.

Vähän siistimmässä kunnossa mäntä, kansi ja sylinteri. Nämä odottavat tiivisteitä Karrilta, vanhoille ei kannata koota. 

 Tai sitten, tässä on kolmesatasen kansi, ja mäntä renkaineen, sekä tappeineen.

Aion ottaa selville, millainen sylinteri tuohon kokonaisuuteen tulisi. Tai sen tiedän, mutta millaisia muutoksia lohkoon joutuu tekemään? 

Brembo säikäytti. 27. 10. 2017

Tarkoitus saada etupää niin valmiiksi, ettei tarvitse kuin kiertää maalattu osa kiinni.  Nostin Brembon jarrusatulan kiinnikkeisiin, pultit kiinni. Vielä ilmaaminen.  Ilmaa olikin, mutta ei suostunut poistumaan vaikka kuinka lipsuttelin kahvaa ja  hoin mantraa, auki, kiinni, auki, kiinni. Ei mitään vaikutusta. Brembosta on mennyt mäntä? Soitin Karrille, että laittaa listaan B,n pääsylinterin. "niitä ei ole mistään saatavissa". Jahas, jarruton pyörä on, kuin.....Päätin tutkia sylinterin perin pohjin. Tutkimus tyssäsi melkein alkuun, mäntä jousineen on stanssattu tehtaalla, puriste renkaalla, joka aukeaa vain erikois... erikois.. työkalulla, eikä aukea edes ehjänä. Siihen pitää uusia stanssattu rengas, ei tiennyt Karri onko Suomessa kykenevää seppää.  Nyt piti löytää vika muualta! Hyvä keino, kun keinot loppuu! Tutkimus jatkui, puhalsin letkun tyhjäksi oikeastaan tyhjän letkun. Hmmm. Sitten otin puhalluksen käyttöön pääsylinterissä. Ei mennyt ilma läpi. Otin kompressorin käyttöön, piikillä puhaltelin niin kauan, että meni ilma läpi. Sylinteri kiinni ohjaustankoon, samoin letkut paikoilleen. Viiden minuutin pumppauksen jälkeen kahva potkaisi takaisin. En pitkästynyt tätä viittä minuuttia, koska olin ennenkin ilmannut MZ,tin eikä ole hätähisen miehen hommaa. Alkoi elämä taas hymyillä. Tukossa ollut pääsylinteri alkoi huolehtia erittäin tärkeästä tehtävästä, sekä antoi MZ,tille mahdollisuuden rientää tulevaisuudessa tien päälle. Karrin kanssa suunnittelin hankinta listaa, Heidenauen kevytrupulit ainakin, sekä etujarru katkaisija, ainakin sekä......
Innostuin niin tästä jarrusylinterin kuntoon tulosta, että imuroin ruuvihuoneen ja puistin maton! Aikaa Brembo vei aamu kymmenestä ilta viiteen!!

 Näistä asetelmista Brembon kimppuun.

 Tuon kupin pohjalta kai syyllinen löytyi?

 Tässä kohdin alkoi hirvittää, kun olin tutkinut sylinterin rakennetta.

 Ajattelin, jos ihminen on tämän tehnyt ei mikään estä sitä korjaamasta. Mutta ei ollut ihminen tehnyt, vaan jokin Italialainen robotti, periaatteella, robotin jäljiltä ihminen ei tätä aukaise. Kertakäyttö tuote. Nyt kolmekymmentä kolme vuotias..

 Cokoakin alkoi tympäsistä tuo nyhjääminen, osallistui innokkaasti siivoamiseen.

 Koira joka tykkää poseerata.

 Onhan se mukava mennä siivottuun ruuvihuoneeseen, kun likaset työt ovat ohi. Viiihdoinkin moottorin kimppuun!

MZ vihdoinkin käsittelyyn 7. Eturattaan päivä. 25.10.2017

Tänä päivänä keskityin eturattaaseen, ja jarrulevyyn.

 Tähän alkuun. Anina kun johonkin katsoi, paistoivat punaiset peilit ilkikurisesti vastaan, ei hyvä. Jarrun puoli

 Tämä öööö, ai joo kytkimen puoli.

 Brembon jarrusatula valmiina hajoitukseen.

 Jarrunesteet purkkiin.

 Pienellä avulla kahvasta katosivat nesteet lähes tyysti letkuun, rätillä loput putsaukset.

 Breboa rääkkäämässä.

 Jarrupalojen paksuudesta ei vielä paniikkia, vaikka Karrilta tilaan, kun teen muitakin ostoksia.

 Onhan se joutavaa tuunata paloja, jotka kohta joutuvat vaihtoon.

 Satula maalaamossa.

 Valmiina koottavaksi.

 Tässä Brembon osat, rattaan osalta.

 Hupasen näköinen etunen ilman jarrulevyä.

Nostalginen vannekuva ei voi mitään. 

Eturattaan loppufiksaus päivä. Samalla huolsin jarrusatulan, ja juoksutin jarrunesteet pois. Tuota dicimittarin anturin kiinnitystä pienennän radikaalisti, siinä on turhaa painoa, ehkä saa etusen epätasapainoon. Ihme, etten huomannut, vaikka ajoin kymmeniä tuhansia kilometrejä mötikkä tuossa? Seuraavaksi saa MZ vähän huilia, nostan lämpöpuhaltimen moottorin pöydälle, avaan ja katson miksi homma ei pelaa?

Lämpöpuhallin, ja eturattaan paikalleen pano. 

Kaipa tuo puhallin säikähti uhkaustani tunkeutua sen sisimpään, alkoi nöyrästi puhallella lämpöä kaikella kymmenen kw,n tarmollaan. Joten  jätin sen rauhaan. Toki aikomukseni ovat edelleen voimassa tarttua härkää sarviin, jos aikoo vähääkään edes pistelakkoilla. 

MZ,tiin.

Laitoin etusen paikalleen, fiksasin mittarit ja etupaneelia. Huomenna ei ole muuta kuin... Niin päätin aukaista uteliaisuuuttani brembon mastersylinterin, sitä ei varmaankaan ole koskaan puhdistettu. Onhan se noloa, jos mestari jätetään käisttelemättä, kun orja sai hyvän huollon. 

Kamera jäi tietenkin tupaan, joten kuvat huomenna. Kävin Motonetissä heräteostoilla, saaliina akut kameraan, teippejä, kromin kiilloitus ainetta, metallin hohto maalia, ym....

MZ vihdoinkin käsittelyyn, osa kuusi. 23.10.2017

Kuten tuossa uhkailin MZ joutuu riippumaan katossa jonkin aikaa. Eturatas tulee huomenna työn alle.

 MZ on siitä harvinainen pyörä, että siitä löytyy puinen osa. Modifoin tuohon pienen kumilisäkkeen.

 Kumi sen takia, että nyt pyörä ja jalka ovat oikeassa asennossa, tukevasti maassa. Cokon jalat ovat aina oikeassa asennossa.

 Jalkatapitkin laitoin paikalle.

 Symmetrian vuoksi toiseltakin puolelta.

 MZ seisoo lankun päällä, eturattaan poisto helppoa. Teleskoopit saivat mustan värin.

 Hmmm. tässä sitä väripalettia, lopullista? Aika näyttää.

 Kaikki kulkimet pitää olla vähän tuunattuja. Nämä crocsit ovat ottaneet kilometrejä.

Coko haaveilee ruoka-ajasta.

Hieman lyhyt päivä tämäkin. Mutta mukava näprätä MZ,tiä vähitellen avokäsi kuntoon, sillä tarkoitan, ettei heti kädet liassa kun siihen koskee. Keskiseisontatuen stoppariin laitoin puolisen senttiä lisää, tein lisän roiskeläppä kumista, liimalla ja parilla ruuvinaulalla kiinni suureen harvinaisuuteen moottoripyörissä, stopparina toimivaan tammiseen puu palikkaan. Itä-Saksan henki kävi vierailulla! Jalka tapit laitoin myös paikalle, täytyy penkoa varastoa, jos löytyy vaihteen puolelle uusi kumi, jos ei löydy, Karrilta löytyy. Käynnistin polkimeen löytyy kyllä uusi vähän repeilleen tilalle. Mutta kun katseli MZ kokoontumisessa pyöriä, näytti olevan sääntönä, ettei polkusimessa ollut lainkaan kumia. Eihän sitä ollut Ducatissakaan edes uutena. Etuteleskoopit putsasin ja maalasin mustaksi, entisen sinisen päälle.
Vaikka alussa oli tuuma, että vähän pölyjä pois ja baanalle, itää jo nyt maaliosienkin uusi maalaaminen se tarvitsee ruiskua, ei ongelma.  Olisikin kolmas kerta, kun MZ vaihtaa väriä Perkkiössä. Mutta mikä väri, en tiedä vielä itsekään, enkä julkaise ennen kuin väri on pyörässä! Huomenna eturattaan kimppuun.

                              Eturengas vuorosssa, alkaa loppusuora?

 Brembokin pääsi fiksaukseen. Neljä ja puolimilliä kulumisraja, viittä näytti mauseri.

 Alumaalia alle. Ei ole etiäinen, jos pyörän väri vaihtuu.

 Tuostahan saisi hyvän  Goodmans kaiuttimen!

 Lopullista väriä muutama kerros pintaan.

Huomenna jatkuu eturattaan "kiusaaminen".

Hieman lyhyeksi jäi päivä. Olikin istumatyötä koko rupeama. Jarrulevyn rungon putsausta, sekä maalaamista, vanteen ja pinnojen nykertämistä maalauskuntoon. Valmiiksi ei vanne ja pinnat tulleet vielää, yllättävän hidasta hommaa.  Jarrulevyn rungon alumaali viivähti hieman aikaa mietintämyssyn alla maalattujen osien värinä... Eii. Mutta pientä vihiä jo tässäkin raportissa, tai sitten ei. Keulaan loppuu pyörä, aloitanko uudelleen takaa, tuntuu, että koko ajan pitäisi tarkentaa ja tarkentaa hommaa...

MZ vihdoinkin käsittelyyn, osa viisi. 22.10.2017

 "Zchopaun  pääskyjä" langalla.

 Epätarkka vain kuva.... Valmiina koteloitavaksi.

 Etuoikealta.

 No takaviistoon myöskin.

 Jälleen yksi maalikerros lisää..

Tämä osasto ennen viimeistä silausta. Ja Coko!

 Pakoputken kiinnitysosat.

 Tämä osasto alkaa olla valmis!

Ja Coko!

Ajatus: Entäs jos laittaisi uudenlaisen "Cafe raacerin"? Pyörän, joka näyttäisi useista eri pyöristä kootulta. Mahdollisuus tosin vain maalijutuilla tehdä tätä visiota, mutta tarkoitus ei olisikaan päästä harmoniaan ja toisiinsa sointuviin väreihin....?? Katsotaan mitä tulee tapahtumaan. Lauantain juttuja oli pakoputken siistiminen, sekä kiinnitys osien kunnostaminen. Myös jarrupoljin sai osansa.

Pieni sananen Cokosta. Olin maalaamassa jotain osaa, kun Coko tölmäsi paikalle, saaden suihkua naamalleen. Kyllä se vähän murahti... Ajattelin, taisin menettää remonttikaverin, ei astu tähän huoneeseen yhdelläkään neljästä jalasta. Coko on kovempi kuin luulinkaan. Parikertaa heilutellut spraypulloa sen naaman edessä, eikä ilmekään ole värähtänyt.  Aika tiukka kaveri, sanoisin!


Tänään sunnuntaina olikin hieman pitempi päivä. Moottoria ja runkoa putsailin, maalasin ja lakkasin.

 Runkoakin pitäisi putsata.

 Molemmin puolin, ja päältä sekä alta..

 Töötti ei ole edustuskelpoisessa kunnossa.

 Tässä puhdistettuna ja lakattuna.

 On sitä tuollaisena mukavampi käsitellä.

 Rungon hionta menossa.

 Puolin ja toisin.

 Moneskohan maalikerros tässä.

 Symmetria vaatii kuvat molemmilta puolilta.

 Tässä johdotus valmiina.

 Täm puoli jää sileäksi.

Coko tietenkin, remonttimies...

Osa moottoria ja runko saivat käsittelyn tänä päivänä. Putsasin moottorin ja takarungon liittymäkohdan huolella, se olikin sokkeloinen paikka. Harkitsin jo motin irti ottoa, mutta hammasharja ja tikun päässä rätti tekivät hyvää jälkeä. Moottorin myös viimeistelin, niin että saatoin vetää lakan päälle. Sitten rungon kimppuun, sähköjohdot irti, hionta, putsaus, maalaus ja lakkaus. Runkoahan ei näy tankin alta, mutta mukava tietää ajaessa, että sekin on hoidettu.Vielä on keula tuunaamatta, huomenna MZ saa jälleen riippua katosta, kun eturatas on irti. Keskiseisonta tuki pitää myös laittaa kiinni.
ps. Päätin parantaa tapani kuvien otossa. Kuvathan ovat tulevaisuutta varten, seuraava tuunaus on paljon helpompaa, kun on paljon kuvia eri kulmista. Toki tähän  blogiin tulee vain murto-osa. Mutta huomasin, että olin jämähtänyt vuosien kuluessa ottamaan kuvia vain pyörän kytkimen puolelta, juuri kun olisin tarvinnut oikealta puolelta otettuja, ei niitä meinannut löytyä lainkaan.