Säätilojen kartoitusta.

 Ohtakarissa leppoisa utuinen ilma.

 Esan ja Seijan mökkiä eivät tänä talvena jäät hätistelleet, jos muuloinkaan.

 Kun tarkasti katsoo, pientä pisarointia Ohtakarissa.

 Päätin katsastaa uuden ylikulun tämän hetkisen tilanteen.

 Olisiko insjöörille tullut pieni laskuvirhe, jos sillan tarkoitus on, että kaksi raidetta rinnakkain?

 Melkein Satasan jalanjäljessä on Kasin sivuseisontatuki.

 Jostakin se sai rapakkoa, ämyrikin.

 Turvakisko jatkuu taivaaseen? Selvitin miten mekaniikka toimii, kymmenen senttiä saa pudota, kunnes nykäsee.

 Tämä on aivan uusi mastolöytö, hyvä!

Kaikenlaisisa paikoisa sitä kesälomaansa viettää, voiko tuon ankeampaa merimaisemaa olla, eikä se muutu  kesänkään tullen.

Eilinen reisu oli sen verran pitkä, että päätin tänään tehdä vain pienen maakuntakierroksen. Voisihan sitä ajella lämpötilojen ohjaamana, tai ainakin yrittää. Ohtakariin ajelin korvat luimussa, tarkeneeko? Eilinen rautavinkka oli laantunut, ja ilma oli melkein kuin silkkiä. Seitsemän astetta lämpöä ei paljolta tunnu, mutta kun se on tyynessä ja pehmeässä ilmamassassa on säätila aivan erilainen kuin esimerkiksi eilen. Pieniä pisaroita ripsi visiiriin, kun ajelin maalle, katselin missä päin voisi aurinkoa näkyä, päätin pyrkiä aina sinne päin. Kannuksessa se paistoi mukavasti. Pysähdyin Eskolan ylikulku sillalle, uusi silta valmistumassa, mutta? (katso kuva) Etuoikealla näkyi kirkasta taivasta, päättelin Reisjärven suunnan Sievin jälkeen sopivaksi.  Aina ei käy niin kuin haaveillaan. Sievissä oli kylmä, kaikki merkit viittasivat kylmyyden syvenevän vielä Reisjärven suunnalla, siellä oli synkkiä mustia pilviä. Mihin lienee kadonnut kirkas taivas. Ylivieskan suuntaan käännyin, kiertelin kaupungissa vähän aikaa, kävin myös Rinta-Joupilla. Ei täälläkään hellettä ollut. Päättelin, rannikko olisi nyt lämmin paikka. Alavieskaa kohti annoin mennä. Kähtävällä en ollut ennen käynyt, käännyin sinne! Ja kun tilauksesta, näkyi masto tien varressa,  juuri eväs aikaan. Nopeasti vaihtui ilman laatu paikasta toiseen, Ylivieskan koleus oli poissa, leppoisa pilvipoutainen ei ollutkaan kylmä Kähtävällä! Evästelin hiljakseen, sitten valuin tielle. Kähtävän kylätie oli mukavaa nelosella ajeltavaa,  taasen tuli mieleen  tällaisella hiljaisella kylätiellä, hiljaisella vauhdilla uppoutuu moottoripyöräilyn yhteen syvimmistä sen olemuksista, kiireetötä matkantekoa, mukavia mutkia, leppoisa ilma, jota kevyt hengittää, selvä nirvana!
Kalajoelta Hiekkasärkille, särkät eivät säväytä näin keväällä, eivätkä enää kesälläkään, kun tarkemmin katsoo merelle, eihän se Hiekkasärkkien merimaisema mikään erikoinen ole, vert. esim. Ohtakariin.
Kasitiellä oli aika paljon liikennettä, kiireettömästi kiiruhtelin F Kasin kanssa kotia kohti.
Mitä Sataselle kuuluu? Uskon, että laitan se timmikuntoon, onhan mukavaa vaihtelua aina silloin tällöin kurvailla Satasellakin!

ps. Ylikulkusillan mysteeri? Kuulin luotettavalta taholta, että rakenteilla oleva häkkyrä on varasillan formuja? Silta tulee piakkoin? käyttöön vielä, kun raiteita on yksi. Sinä aikana puretaan tämä vanhasilta, ja rakennetaan kai sitten kaksiaukkoinen tilalle, puretaan varasilta... Sen jälkeen.......