Ensimmäiset kilometrit

Olin niin tohkeissani, että kamerakin jäi matkasta. Puin melkein viralliset ajokamppeet päälle, lämpötila ulkona noin neljä plus astetta. Samanlainen tukeva ote pyörällä liukkaaseen Sainsalontiehen, luottamustahan se herätti. Maantiellä kääntelin kaasua vähän liiankin innokkaasti, onneksi tutkapartiota ei lähettyvillä. Vanhantien mutkat kallistelin todella luottamusta herättävin tunnelmin, Ducatin koeajo tuli elävästi mieleen. Ajo-ominaisuudet mutkateillä ovat kehittyneet neljännesvuosisadassa huimasti. Kuitenkin täytyy antaa Sataselle tunnustusta, sen on täytynyt olla paljon aikaansa edellä kun oli nuori.
Positiivinen yllätys oli F kasin ajoasento ja tärinättömyys. Tuolla vetelisi näköjään pitempiäkin siivuja aivan mielikseen myös suoralla tiellä. Nyt todella toivon ilmojen lämpenevän ainakin kymmenellä asteella.
Voisi alkaa nauttia F kasin mainioista ominaisuuksista.

ps. Kuten kuvista näkyy, on tämä pyörä sininen! No, sinivalkoinen. Suzuki 250 oli sininen. Ducati 450 desmo punainen. Sitten vähän aikaa vieraillut Suzuki, jonka myin Jarmo Seikkulalle oli sinivihreä.Laverda oranssin keltainen.  Seuraava Suzuki 380 taas sinivalkoinen. Mz aluksi harmaa, sitten kullanvärinen, nyt sininen. Satanen on rehellisen punainen. F kasi kuten mainitsin sinivalkoinen. Ainut pyörä, jonka värin olen saanut valita, oli Suzuki 380!

Tässä kojetaulu heti käynnistyksen jälkeen. Hurjan näköinen tuo "piparkakunpala pleksi".