Eihän se lämmintä ollut, ilma. Viisi astetta mittarissa johon aurinkokin pääsi paistelemaan. Muuten keli näytti houkuttelevalta, onhan vaatteet keksitty. Jytistellessä kasitielle arvuuttelin bensan riittävyyttä, uudessa pyörässä ei mitään näppituntumaa miten paljon tankissa on, vaikka mittari näyttäis mitä?
Systeemille tankille, ettei tarvitse suoritusta turhan takia keskeyttää. Sitten nokka Kokkolaa kohti. Meri muistutti olemassaolostaan kolkolla koleudella. Arvelin se hellittävän Peitsolla ja niin kävikin. Lämpö nousi jopa neljään asteeseen, jäisestä tiestä varottava vilkutuskin loppui. Antaapa vilkutella, kasitiekin ollut sula koko talven. Mutta Kälviän ja Ullavan välillä oli jääpolanteita, todella hillitsivät kaasukättä. Eivät toki koko tien leveydeltä, mutta sai hieman katsella mistä ajeli. Oli mukava selata F kasin vaihteita, kun vääntöä riitti joka lähtöön. Vaikka se vääntö on jokseenkin sama kuin Satasessa, kevyt pyörä tuntuu voimakkaammalta. Twin moottorin käytöskin poikkeaa jonkin verran nelikon kuminauhavedosta. On kulmikkaampi, mutta jotenkin siinä on hauskaa haastetta. Ääni on Laverada miehen mieleen, mukava hörähdys kun laittaa pienempää päälle, kyllä se vähän "ampuukin" putkesta! Kahvan lämmittäjät olivat puolella teholla, F kasin käsisuojukset tuntuivat olevan oikealla kohdalla, kädet pysyivät lämpimänä. Mutta nakupyörä on nakupyörä näin keväällä, vaatetta pitää olla. Jo viime kesä nakulla todisti, että moottoripyöräilyn yksi suuria viehätyksiä on ilmavirran läpi puskeminen, siinä on jotakin. Kauhavatiellä Toholammille päin laitoin jo kuutosen päälle, alkoi olla menemisen meininki. Vaikka pyörä on tiivis paketti on ajo-asento sopivan "tukeva" ei pienintäkään väsymistä ollut havaittavissa. Jousituksesta huomaa, että on reilut kaksikymmentä vuotta nuorempi pyörä alla ja laatuun on siinäkin paneuduttu. En ole koskenut säätöihin, tuntuu ettei tarvitsekaan. Toholammilta käännyin vastatuuleen, taasen se ilmiö, että vastatuuli ei ole kylmä suunta moottoripyörällä ajaessa. Tuntui, että Kannus tuli liian aikaisin, tämähän alkoi fiilingillä, kun kylmäkin unohtuu....Väiviirteen tiellä jousitus testi jatkui, kevyesti pyörä selvitti routavauriot. Kylmästä huolimatta kumien pito tuntuu hurjalta, voisi kantata mutkiin aivan tajutonta vauhtia, voisi vain kuski olla kohta tajuton, jos ei muuten niin keskipakoisvoiman vaikutuksesta. Joten jätän kanttaamiset nuoremmille. Kasitiellä Mersun perässä sataakahtakymppiä, kuutosella "tyhjälläkäynnilllä".
Luulin reissua paljon kylmemmäksi, kylmin kohta oli Marinkaisten aukiolla!
Eikä vaatettakaan ollut mitenkään kamalasti päällä, normaalit viralliset ajovarusteet. Kädet pysyivä erikoisen lämpiminä. Kokeilin Kannuksesta kahvareiden kuumempaa asentoa, Alaviirteellä laitoin puolelle teholle!
Tuntuu, että meistä F kasin kanssa tulee hyvät kaverit, ei vielä mitään negatiivista kerrottavaa. Ja pitää huomata, jos sitä negaa alkaa tulla, hommasta menee hohto, sitten on turhempi ajella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti