Kova ukkoskuuro yllätti juuri kun saavuimme häkkimaakarin pihaan. Loppui yhtä nopeasti, kuin alkoikin. Tarkasti mitoitettu häkki sopi kuin valettu sille varattuun tilaan. Sitten oli vielä Satasen haku Hämeenlinnasta. Myllymaan verstaalla odottikin pesty ja viallisilta osilta uusittu Satanen kärryyn lykäystä, kärry oli pitänyt sille seuraa tämän runsaan kuukauden ajan. Liinat kiinni, hieman juttelua tehdyistä toimenpiteistä, enemmittä puheitta Volkkarin nokka Lohtajaa kohti. Niinkuin aina, ensimmäiset kilometrit korkea kuorma kärryssä hirvittää, tuliko liinat oikeisiin paikkoihin, onko kärry siinä kunnossa, että kestää perille asti. Muutaman kymmenen kilometrin jälkeen huomasin, että vilkku hakkaa hädissään, kun sitä vasemmalle tarjoaa. Onneksi on Abc huoltamot. En tarkoita, että sieltä apua saa, mutta tavallisesti niillä on niin suuret parkkipaikat, että pysäköinti on helppoa. Vilkun hätäily loppui, kun resetoin auton ja peräkärryn välistä liitintä muutaman kerran. Liinat olivat yhtä tiukalla kuin lähtiessä, joten matka sai jatkua. Laitoin moottoritiellä vakionopeuden todelliseksi nopeudeksi kahdeksaankymmeneen neljään. Ei tarvinnut sitä miksikään muuttaa ennen Pirkkalan liittymiä. Parkanossa pieni pysähdys, toinen, pitempi olikin sitten kotipihalla. Liinat irti pyörästä, saa vähän hengähtää jousitus, nyt onkin kehiteltävä se vielä tuolta kärryltä alas!
Mielenkiintoista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti