Kun säägurut kertoivat, että kesä loppuu tähän iltaan, päätin ottaa kaiken hyödyn irti niin kauan kuin tiet ovat sulana. (höpö höpö, ennusteet ennenkin menneet pieleen). Lämpöä mukavat kaksikymmentä astetta, parempaa ajokeliä ei voisi toivoa. Jos laittaisi Norpan etapiksi, siellä uusi suunnitelma. Kannusta kohti siis. Joskus palaset loksahtavat täydellisesti paikalleen, niin kävi nyt. No pieni särö meinasi palojen väliin tulla, otin kiinni aika äkkiä himmeän valkoisen Transportenin, huomatakseni, että jotain sinistä siellä katolla on. Sitten köröteltiin kahdeksaa kymppiä Kannukseen asti. Volkkari ajoi suoraa, minä käännyin Roikon verstaan kohdalta oikealle. Rekilän tielle ajelin jo siinä toivossa, että Kannuksessa olisi alikulkusilta pantu remontiin, siitähän oivia kuvia. Ei mitään muutosta vuosikymmeniin sillan seutuvilla! Kannus - Ullava tie on jälleen routinut. Näköjään joka toinen vuosi nostaa kissanselkiä näkyviin. Vastaan tuli pari Harrikkaukkoa vetäen perässään ainakin kilometrin pituista öljynkäryistä haju juovaa. En usko, että se niin vahvaa oli, että siitä ekstaasiin menin, muuten vain tuli nostalgiset ajat mieleen, kun bensa haisi bensalta ja kaikki ajoneuvot käryttivät ainakin vähän öljyä ajaessaan. Tämä jo nosti reissun tasoa huomattavasti! Hieman ihmettelin noiden lokasuojan päällä istuvien häntäluun kestävyyttä, eivät kuitenkaan mateluvauhtia vastaan tulleet! Norpan kesäisissä tunnelmissa ottelin muutamat kuvat. Kauhavatielle ajelin hiljalleen, tuntui turhalta hätäillä näin mukavassa ajofiilingissä. Pienen romulaanin kohdalle pysähdyin, otin parit kuvat. Halsualle on mukava tulla Köyhänjoen kautta, kuivassa kangasmaastossa kulkeva tie on rauhallinen ja jopa hyväpintainen. Pysähdyin Halsuan kirkon kohdalla, kamera tietenkin laukusta. Kolmelletoista menevä tie on kauniissa maalaismaisemassa, vauraan näköistä, hyvin hoidettua seutua. Jopa vanhanajan koivukujakin sisältyy tähän maisematiehen. Kolmellatoista kaasuttelin Kokkolaa kohti hieman viilenevässä ilmassa, Kemoran risteys houkutteli kääntymään pomppuiselle mutkatielle, muutamat pyörät kierteli rataa, oli nelipyttyistä, ja kaksipyttyistä äänen perusteella pääteltynä. Anteeksi Triumphistit, ehkä myös kolmipyttyisiäkin? Kaksitahtisten ininää ei nyt kuulunut. Katselin vähän aikaa menoa, laitoin kameran laukkuun ja tielle. Silloin, kun ajo maistuu tulee usein poikettua pääväylältä sivuteille, nyt kiertelin Veteliä vähän aikaa. Kaustisilla testasin Nesteen huoltoaseman vesitilanteen. Saa täyden kympin. Puhdasta, lievästi pesuainetta sisältävää vettä, sekä puhtaat sienet. Puhtaan visiirin takaa oli mukava katsella kun kolmetoistanen vilisi F Kasin etusuojan alle, muuta liikennettä ei ollut ennen Emetin järveä, jolloin kahdeksankymmen luvun Volvon perä ilmestyi näkyviin. Ajeli kuitenkin niin joutuisasti ettei ohitus tullut mieleenkään, eikä tällä tunnelmalla muutenkaan. Hieman putosi lämpötila Kokkolassa, ero Halsuaan viitisen astetta. Kotiin puoli yhdeksän aikoihin, taitaa olla tämän vuoden top kympissä nyt ykkönen tämä lenkki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti