Kun on lähes rajattomasti aikaa, eikä tavoite vielä näköpiirissä, on mukava keskittyä pieniin yksityiskohtiin, joilla ei käytännössä suurta merkitystä, mutta mielenrauhalle tekevät hyvää.
Mutta tällä on. Huonolla tiivisteellä on tallaiset vaikutukset. Vasemman puoleinen vilkku on erittäin tärkeä väline liikenteessä. Jos se heittäytyy toimimattomaksi, ja ohjaaja ei tätä tiedä, on vaaratilanne todellista. Eihän motoristi kuitenkaan vilkkuun luota, aina on ajateltava, ettei ne toimi, ja ajettava sen mukaan. Visuaalisesti tuollainen ruostekasa ei ole kaunis, vaikka suojus päällä pannaan, kyllä tuo kuva olisi kummitellut aina kun pyörällä liikenteessä.
Onneksi hätä ei ole tuon näköinen, tällainen löytyi MZ varaosa varastosta. Kelpo vilkun pohja.
Tässä on ruuvien kantojen maalausteline.
Takavalon ruuvit vähän sävy sävyyn.
Ainakin paremman näköinen, kun ruosteiset kannat.
Tässä ruuvihuoneen kello, joka ei taatusti näytä talvi... pthyi aikaa!
Bingin sujautin paikalleen, ensi savut ovat aika lähellä toteutumista.
Tässä jarrun puolelta. Tankki pitää myös kiinnittää, jos aikoo, että bensaa kaasariin valuu, en niin innokkaasti hamua käynnistystä, että alkaisin kaasariin bensaa kaatamaan.
Kahvan puolelta kuva. Tuli mieleen, taidan hankkia uudet tärinän vaimentajat Motonetistä, katselin viime kerralla, että oli sopevan näköisiä noiden Pekka P,eeltä ostettujen tilalle.
Tässä takavalo kokonaisuus valmiina, kriitikkokin häipyi, kun ei ollut lasissa enää moitittavaa....
Olin jo edellisessä remontissa huomioinut vasemman puoleisen takavilkun huonon kunnon, mutta en silloin ottanut sitä työn alle. Kumma kyllä toimi ajossa viimeiseen asti.
Nyt päätin laittaa vilkun alustan kuntoon. Olisihan tuostakin saanut vähällä toimivan osan, tai sainkin, puhdistin sen varastoon, odottamaan jos tulisi tarvetta. Tilalle laitoin melkein pakasta revityn uuden veroisen alustan.
Varmistin lasien tiivisteet silikoni massalla, molempiin vilkkuihin. Samon puhdistin liittimet sekä voitelin ne. Jälleen saa ihmetellä ddr,n insinöörien kärsivällisyyttä tehdä asiat valmiiksi ja käyttöä kestäviksi. Vilkkukokonaisuus on melkein pieni taideteos, sitä ei ole tehty kertakäyttö tuotteeksi, vaan osat on helppo puhdistaa, koota uudelleen, jos haluaa parannusta on esimerkiksi silikoni siihen oivaa ainetta. Joka arvostelee vaikkapa MZtin laatua tai suunnittelua, ei tiedä mistä puhuu. On helppo huomata, että suunnittelijat ja tekijät ovat itsekin ajaneet päivittäin valmistamillaan ja koko ajan kehityksen alla olevilla pyörillä. Vert. robottien tekemiä kertakäyttö tuotteita.
Bingin laitoin paikalleen, vedin ryyppy-ja kaasuvaijerit kahvaan. Tärinävaimentimet laitan uusiksi, ehkä vain ulkonäön vuoksi!!
Huomenna on pakoputken vuoro, jos siltä tuntuu, nostan tankin paikoilleen, lorautan vähän kaksitahti bensaa, ja ja......
PAKOPUTKI
MZ, tissä on hienon komea pakoputki, eikä sen tarkoitus ole olla vain koristus, maan kaksitahtisen virtaukset ovat Kaadenin perintönä kulkeutuneet myös siviilipyörien pakoputkiin. Virtaukset ja vasta sykäykset ovat kohdallaan. Eilen laitoin tämän tärkeän osan paikalleen. Tänään menikin päivä Matin kanssa soitellessa.
Hyvä eristys on tasaisen käynnin edellytys
Näissä yhdessä kuvassa ei ole koiraa!
Tuo toinen pultti on takatelineen kiinnitystä varten.
Pakoputken etukiinnitys on itsestään jousitettu.
Kiinnitys on klassisella turpamutterilla.
Tässä koiran turpa ja kuparitahnalla sivelty turpamutteri.
Komea on pakoputki, eikä öljyä ajaessa päätään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti