MZ vihdoinkin ajokuntoon. Ajan tappamista. 27.11.2017

            Tänään ei ollut mitään erityistä projektia mielessä, joten kässehdin sitä sun tätä.

Pakoputken trimmasin kiinni, ehkä  lopullisesti. Ainakin kohdistin sen oikeaan kohtaan.

 Sivukotelon ilmanpuhditajan päälle värkkäsin kiinni, ensin  putsasin edellisissä kuvissa näkyvän ilman imuputken. Olihan se lujassa, ei varmaankaan omian aikoja olisi irronnut, nyt ei ainakaan.

Salamalla otettu kuva paljastaan,  MZ on ollut käynnissä suljetussa tilassa, kai sitä on jo immuuni  kaksitahtiselle savulle, myönteisessä mielessä. 

MZ vihdoinkin ajokuntoon. Tyhjäkäynti 25.11.2017

Tyhjäkäynti on moottorille yhtä tärkeä, kuin   täydellä kaasulla pyöriminen, ehkä tärkeämpikin. Jos tyhjäkäynti on huono, ei kierroksetkaan hyvin herkästi lähde nousemaan toivotulla tavalla. En ollut vieläkään tyytyväinen MZ,tin tyhjään käyntiin,  kaasua lisättäessä alkoi ryntäily. Epäilys liian lyhyestä kaasuvaijerista? Vaijeria ei voi venyttää, mutta kuorta voi aina modifoida. Tässäkin mahdollisuus ottaa yksi säätömutteri kokonaan pois. Uskoin sen auttavan. Mutta! Miten todeta, ettei työ olisi turhaa?  Näin!

Cooplix ilmanpuhdistajan aukkoon, ja salama soimaan. 

Kuvassa näkyy parimilliä jopa neulaa!

Kuvaa varten otin kaasuvaijerin irti yläpäästä. 

Tässä kuvassa neulaputki täyttää koko aukon. Diagnoosi, kaasuvaijeri vetää luistia ja neulaa ylöspäin. Toimenpiteet: Välisäätömutteri pois vaijerin säädöistä, pitäisi juuri kattaa tuon aukon.
Kaasari irti, jälleen kerran luistinpuoli purkuun, vaijeri irti, säätöruuvi pois. Vaijeri takaisin kannen läpi, säätöputki ilman ylimääräistä ruuvia kiinni. Kansi kiinni, jousi paikalleen vaijerin päähän, neula pitimineen luistin sisälle, vaijerin pudottaminen isommasta reijästä luistin pohjan läpi pienempään reikään, samalla vaijerin lukitus osa omalle paikalleen, ettei vaiveri lähde irti kolostaan. Kansi kiinni, vaijeri kaasukahvaan  kiertämällä, kahva kiinni. Uusi kuva, joka oli tällainen:

Tilanne on sama kun kuvassa jossa vaijeri on kokonaan irti yläpäästä, siis sellainen, kuin pitää ollakin. Nuo röpelöt täytyy tarkistaa, jos ovat irtoavaa kuonaa, ei hyvä,  kun ovat ilmanpuhdistimen kaasarin puolella! 

Koekäyttö osoitti toimenpiteen onnistuneeksi, nyt kiertelin jo vähän reippaammin kaasua. Olin silloin tällöin ruiskinut öljyä tulpan reijästä männänpäälle seisokin aikana, vielä porauksenkin jälkeen. Nyt on sen öljyn aika tulla pois moottorista, mitään suurta savutusjuhlaa ei kuitenkaan ole ilmnnyt. Eikä vaihdelaatikon täyttöputkessa ole sykkivää painetta, joten siellä päässä stefan pitäisi olla kunnossa. Vuorossa on yleistä fiksaamista, takasuoja kiinni kinnolla, ottanut käynnin aikakan kunnon resonansseja, kun ruuvit vain työnnetty reikiin pitämään suojaa jotenkuten paikalla. Moottorin pitäisi olla siinä kunnossa, kuin minä sille osaan tehdä, kannen pulttien kiristys, oikeaan momenttiin huomenna. 

MZ vihdoinkin ajokuntoon. Takajarru ja tappokatkaisin. 24.11.2017

Eilen hain Kannuksen Motosetistä jousen takajarrun tankoon. Siinä liikkeessä ei tunneta sanaa, ei ole!  Tänään värkkäsin takajarrun valmiiksi, vivun säädön tein pitemmän kaavan mukaan, ottamalla takarattaan aina pois, ja kokeilemalla uudelleen takaisin. On mainio vehe tuo MZ, ehkä Satasen takarattaan pois otto, ja takaisin pano on yhtä helppoa, mutta Satasessa pitää ottaa takasuojan jatke irti, joka jonkin verran hidastaa hommaa. Jarrusta tuli kuin uusi, olihan sisällä uudet jarrukengät.

Tanko saa jäädä tuon väriseksi, pieni piriste väri yksitoikkoisuudessa.

                                     Tappokatkaisin
Samalla Kannuksen reissulla ostin kauan palvelleen tappokatkaisimen tilalle uuden. Tällä kertaa vipukytkimen. Tinasin johdot kiinni ja muotoilin metallilevyn palasesta kiinnittimen. Vanhaan kiinnittimeen ei tämä uusi sopinut. Vipu toimiin niin, että kun osoittaa pyörään päin, on virta päällä.

 Leikkasin ja putsailin levyn palasen.

 Siihen summittaisesti reijät.

 Tässä pääosan esittäjä, vipu sellainen.

Paikalle kiinnitettynä. Näyttää nyt olevan off asennossa!

 Katkaisijaa pitikin kokeilla! Puhalsin vielä varmuuden vuoksi Bingin suuttimet ja kanavat paineilmalla. Kaasari kiinni, pyörä käyntiin, kuten edellä kirjoitin, toimiin loogisesti, kun sisään on virta päällä. Tämän nyt jo varmasti muistaa.

Jälleen piti ihmetellä MZtin käynti varmuutta,  liraus bensaa tankin pohjalla, laakista käyntiin. Säätelin tyhjäkäyntiä, sain sen mukavaan tuhat kierrosta minuutissa. Turpamutterinkin kirein. Kumit sylinterin rivoissa tekevät ihmeitä äänen muodostukselle.

MZ vihdoin ajokuntoon. Breboilua ja Bingeilyä. 22.11.2017

Jarru on mielestäni tärkeämpi, kuin kaasu! Vaikka kaasuttaessa voi päästä koviin nopeuksiin, on sieltä tultava poiskin, turvallisesti. Ilman jarruja tämä ei onnistu. Olin jo Brembojen kimpussa tässä taannoin, mutta jätin kehittelyn vaiheeseen, kun totesin kaikkien osien toimivan.  Eri asia miten. Eilen päätin katsastaa uudelleen jarrusatulan ja jarrumännät. Satulassa ei mitään vikaa, mutta kuten arvelin, kolmekymmentä kaksi vuotta, pari seisokkia eivät ainakaan paranna jarrutehoa. Pelkkä palojen uusiminen ei asiaa rakaise. Siksi purin satulan pieniin osiin, tilasin Karrilta kaikki uudet tiivisteet.  Pitäisi MZ,tin pysähtyä, kun ovat paikalla!

 Kun bensaa oli kanisterissa, eikä muutakaan tärkeä, päätin polkaista MZ,tin käyntiin. On se ihme vekotin, toisella lähti nyt, kävi terveen  MZ,tin äänellä, tyhjäkäynti oli vielä liian  isolla, pyrki ryntäilemään. Ajattelin, ettei tinaamani neulan pidin ole pitänyt. Sammutin menin Bingin kimppuun.

 Tässä Bingin kaasarin osia.

 Jos video ei toimi, toimii tämä kuva ainakin todisteena MZ,tin käynnissä olemisesta. Kuvassa näkyy liian rivakka tyhjäkäynti kierrosluku mittarista.

 Osiin pistetty Brembon jarrusatula.

Tiivisteet olivat pääseet kovettumaan, ja jumittivat mäntiä sylintereihin. Kohta on jarrut kovassa iskussa, kun lähetys Karrilta saapuu. 

Käyttelyn jälkeen irroitin kaarasrin ja purin  atomeiksi. Kuten olin arvellutkin vika löytyi neulan pitimestä. Ei niin, että tinaus olisi pettänyt vaan pitimen metalli oli ehkä kuumetessa menettänyt kimmoisuutta, eikä pitänyt kutiaan. Seurauksena kolo, jossa neula asusteli, ettei tipaha neulaputken pohjalle, oli laajennut ja päästi neulan putoamaan melkein neulaputken pohjalle, tämä epäsopiva suhde  ilman tulon ja bensan välillä aiheutti ryntäilyä. Tavallinen moottori olisi sammunut kuin saunalyhty, ei MZ. Onhan sillä ajettu, vaikka uimurikammion pohja pudonnut. Minäkin olen parit ihme viritykset tehnyt päästäkseni kotiin, ensimmäisellä kerralla Vapen anturi irtosi niiteistä, tilkitsin trasselilla anturin noin "kahden millin" päähän pyörijästä, ajelin tyytyväisenä Kälviältä kotiin. Kerran aloin kuunnella MZ,tiin tullutta outoa ääntä, ajatus, nyt on männänrenkaat solmussa olisi vallannut mielen jollakin toisenmerkkisellä pyörällä ajaessani, ei MZ,tillä, Poikkesin pysäkille, katselin mitä oli tapahtunut. Bingin kaasuvaijeria pitävä kansi oli  irti, kilkatti iloisesti ruuvien varassa. MZ ajajalla on  aina jokin monitoimityökalu muassa, jos jonkun moottorilaite tarvisee apua. Nyt kirein sillä Bingin kannen ja matka jatkui. Kummallakin kerralla MZ toimi, vieraat osat vaativat hivenen huoltoa....

Pieni pohdinta moottoripyöräilystä. 17.11.2017

Tässä MZ vertaistensa seurassa Ikaalisten MZ-kokoontumisessa 2006. Toivottavasti jo ensi kesänä pääsee samanlaisten seuraan, paikkaa ei juntta ole vielä julkaissut!


Muutamat teesit, miksi olen hurahtanut moottoripyöriin!

Se lähtee lapsuudesta, Vilhon Cz oli suurin kipinän antaja. Kun vielä sain ajaa sillä seitsemän vuotiaana, ei muuta tarvittu. Pyörä oli kevyt ja matala, Paavolan keto  leveä ja tasainen, Vilho koko ajan varuillaan, etten jokeen aja hyvää pyörää.  Kokemus oli vaikuttava! Toinen lähes samanlainen oli Jawalla hiljaisella kasitiellä kaasupohjassa ajo. Silloin ikää jo tusinan verran vuosia. Liikennettä ei tuohon aikaan ollut tunti kausiin, joten baana tyhjä.
Mopot, vaikka niitäkin kaksi oli, eivät kolahtaneet. Ne olivat polkupyörän korvikkeita. Mutta seisemänkymmenluvun alun pyörähuuma jää mieleen juuri sellaisena aikana, jollaisen jokaisen pitäisi kokea. Näin minusta tuntuu. Sitten tuli tauko, Neljännesvuosisata. Alkoi MZ kausi. Sitä kesti kuusi vuotta, kunnes tuli BMW Lt. Tämä pyörä meinasi lopettaa harrastuksen, noin kuuden! vuoden kuluttua! Jossakin mielen sopukoissa tajusin, että täytyy tehdä jotakin, pyörällä ajosta oli tullut liikkumista paikasta toiseen, auto on siihen mielestäni paremmin sopiva.  Mitä neuvoksi, kun kuitenki ajohaluja aina silloin tällöin löytyi. Muutetaan Luxus malli moottoripyöräksi! Katteet romukoppaan! Jätin pienennetyn pleksin paikalle. Se keino tepsi! Alkoi kilometrejä karttua. Vihjeen tällaisesta muutoksesta sain luettuani Torsti Salosen blogia, jossa kertoi haluavansa palata katteen takaa ajamaan moottoriopyörällä. F Kasi tuli hyvään saumaan, vikkelä jopa äkäinen räyhä herätti vanhan ukon fiilistelemään ja vähän kanttailemaankin. Mutta siinäkin oli pleksi suojaamassa, otin sen Kuopiossa  pois, aloin kuulla jälleen luonnollisen tuulen suhinan, luonnollisen ajoviiman paineen, twin moottorin eteenpäin vievän jytinän ja vapauden tunteen, tässä on tie edessä ilman mitään esteitä, edes näkemä!! Ehkä tämä viimekesän oivallus antoi lopullisen potkun herättää MZ pitkästä kaamosunesta. Turha lienee sanoa, MZ,tiin ei tule pleksin palaakaan. Hieman karkeammat renkaat, kun aikomus koluta enemmän sorateitä kun moottoriteitä!
Äyvän kanssa olin samaa mieltä sanonnasta, "ei päämäärä, vaan matka". Tämä oli Äyvälle selviö. Kun joulukuusta lähdimme hakemaan, tulimme hyvään kuusikkoon, minä jo aivan turtana väsymyksestä, ei vauhti hiljennyt yhtään, taisi Äyvää jopa harmittaa, kun näin "läheltä" joutuisi kuusen valitsemaan!
Toinen "perintö" tuli sellaisena ominaisuutena / vikana, Äyvän sanojen mukaan: Kun jonkun kerran näkee, se on siinä, olkoon se vaikka Eiffel torni. Näin se on, Norjan vuoristossa huomasin tämän, kun ne kerran on  kokenut, se on siinä. Toki voin uudelleenkin sinne mennnä, kun se matka!!!

KÄYNTIIN! MZ vihdoinkin ajokuntoon. 17.11.2017

Olen katsellut noita autonruuvaus realitysarjoja, Wheler Teeler Fast Lound ym. Niissä kun värkkäävät moottoreita, on suurin huoli käynnistyykö laite! Kun moottorin saa käyntiin, onkin loppu sitten fiilistelyä.
Katselin tänään MZ, projektia, tuotahan voisi kokeilla  käyntiin, mitään suurempia esteitä ei pitäisi olla.

Sytytys tulppa on usein kompastuskivenä, kun yrittää kaksitahtista käyntiin. Kumma kyllä, tulppa on saattanut pimetä viime hetkillä, kun edellisestä ajosta pyörän sammuttanut. Kun sammuttamisesta on kulunut... (täytyypä tarkistaa!) "Kahdestoista päivä kesäkuuta 2009 ajoin MZ,tin tankilta kotiin, lähteäkseni 13 päivä, hui... Multialle MZ, kokoontumiseen. ETZ olikin toista mieltä, lakkoili Koiviston tiellä kun yritin tulla kotiin, vaivalloisesti pääsimme maaliin, kamat Ksatasen kyytiin aamua varten. Sen jälkeen MZ ei käynnistynyt! Hätähisesti tarkastin kipinän, en löytänyt sitä, vaikka olisi pitänyt. Ajattelin Vapen luovuttaneen. Kun oli toinen pyörä käytössä, laitoin MZ,tin telakalle. Marraskuussa 2012 purin MZ,tin osiin. Sitä ennen olin ottanut Ksatasesta katteet pois, ja kunnostanut muutenkin pyörän melkein läpikotaisin. Kova oli fiilinki laittaa MZ,kin kuntoon. Mutta..... en muista mikä tuli siihen väliin ja pyörä jäi osiin levitettynä navetan parteen, varaaja koppiin, moottori ja runko olivat ruuvihuoneessa.
Pieni ihme sekin, ettei osia ole kadonnut lainkaan!"
               KAHDEKSAN VUOTTA VIISI KUUKAUTTA VIISI PÄIVÄÄ kesti MZ,tin hiljaisuus!

Kunnes.... Asetin tankin paikalleen, tein uuden bensaletkun vanhan hyvin palvelleen tilalle, huomasin, että bensahana on ottanut nokkiinsa seisokin. Hana joka ei ole koskaan tiputtanut tippaakaan ei ollut nyt aivan tiivis. Mutta ei tuollainen seikka kokeilua estä. Kyllähän se meinas jännittää, kun kaatelin kaksitahtista puoliska litraa tankkiin. Vapisevin käsin käänsin virran ajoasentoon, varovasti huom.  vasemmalla jalalla polkaisin polkimen alas. Se tuntui heti lupaavalta, vaikka ei luvannutkaan. MZtin ominaisuuteen kuuluu pieni takapotku, kun on altis käynnistymään. Jo toisella polkaisulla se tuli! Tiesin heti mitä tulee tapahtumaan. 

Kolmas polkaisu, niin lähti Zchopaulainen käyntiin kuin palmun juurelta. Tiukka oli ääni, en antanut kauaa käydä, kun sammutin koneen. Ymmärrän hyvin näiden reality sarjojen jätkien aidon riemun, kun  vanha Chewrolet jyrähtää käyntiin pitkän hiljaisuuden jälkeen. Nyt tuntui, että olen palkkion saanut. Tästä eteenpäin kaikki on bonusta ja fiilistelyä. 

Olihan mukava  ruuvaushetki! Kumma kyllä, minkään muun moottoripyörän käynnistys ei ole herättänyt näin voimakkaita tunteita, MZtissä on maagista taikaa!

Ps. "Kipinä" jota ei tullut ei ollut mikään syy käymättömyyteen. Miksi sitä ei tullut, kyllä tuli, mutta oli helppo hakea helpoin syy.  Syy löytyi, kun purin pyörän 2012 osiin, kasarista. Bingin neulanpidin häkkyrä oli mennyt poikki, ja neula pääsi putoamaan vapaasti neulaputkeen. Eipäs siinä pahemmin pelkällä ilmalla käynnistytä. 

Olin vielä tänään niin käyntiinlähdön lumoissa, ettei ruuvailuista tahtonut tulla mitään, tai ei tullut! Sain kuitenkin takaraudan kunnolla kiinni, sehän ei ole mikään koristus, vaan osa runkoa. Ollut löysällä, ties kuinka kauan. Bensa hana menee uusiksi, jospa Motonetistä löytyisi yhtä hyvä kapine kuin nykyinen, malli -53 EMW,n hana. Nyt on sellainen "ei oikein tiedä mitä tekisi" aika, voisihan sitä alkaa vähitellen hiomaan noita maalipintoja, ja kaivamaan kompuran ruiskua esille. Maali tahtoo maksaa maltaitaa, eihän noihin niin paljon sitä mene...Täytyy tehdä vähitellen lista tekemättömistä töistä, saa homman paremmin hanskaan, nooo kiire ei mihinkään. 

MZ vihdoinkin käsittelyyn. Takavalo fiilistelyä ja kaasutin paikalle. 14.11.2017

Kun on lähes rajattomasti aikaa, eikä tavoite vielä näköpiirissä, on mukava keskittyä pieniin yksityiskohtiin, joilla ei käytännössä suurta merkitystä, mutta mielenrauhalle tekevät hyvää.

 Mutta tällä on. Huonolla tiivisteellä on tallaiset vaikutukset. Vasemman puoleinen vilkku on erittäin tärkeä väline liikenteessä. Jos se heittäytyy toimimattomaksi, ja ohjaaja ei tätä tiedä, on vaaratilanne todellista. Eihän motoristi kuitenkaan vilkkuun luota, aina on ajateltava, ettei ne toimi, ja ajettava sen mukaan. Visuaalisesti tuollainen ruostekasa ei ole kaunis, vaikka suojus päällä pannaan, kyllä tuo kuva olisi kummitellut aina kun pyörällä liikenteessä.

 Onneksi hätä ei ole tuon näköinen, tällainen löytyi MZ varaosa varastosta. Kelpo vilkun pohja.

 Tässä on ruuvien kantojen maalausteline.

 Takavalon ruuvit vähän sävy sävyyn.

 Ainakin paremman näköinen, kun ruosteiset kannat.

 Tässä ruuvihuoneen kello, joka ei taatusti näytä talvi... pthyi aikaa!

 Bingin sujautin paikalleen, ensi savut ovat aika lähellä toteutumista.

 Tässä jarrun puolelta. Tankki pitää myös kiinnittää, jos aikoo, että bensaa kaasariin valuu, en niin innokkaasti hamua käynnistystä, että alkaisin kaasariin bensaa kaatamaan.

 Kahvan puolelta kuva. Tuli mieleen, taidan hankkia uudet tärinän vaimentajat Motonetistä, katselin viime kerralla, että oli sopevan näköisiä noiden Pekka P,eeltä ostettujen tilalle.

 Tässä takavalo kokonaisuus valmiina, kriitikkokin häipyi, kun ei ollut lasissa enää moitittavaa....

Olin jo edellisessä remontissa huomioinut vasemman puoleisen takavilkun huonon kunnon, mutta en silloin ottanut sitä työn alle. Kumma kyllä toimi ajossa viimeiseen asti.
Nyt päätin laittaa vilkun alustan kuntoon. Olisihan tuostakin saanut vähällä toimivan osan, tai sainkin, puhdistin sen varastoon, odottamaan jos tulisi tarvetta. Tilalle laitoin melkein pakasta revityn uuden veroisen alustan.
Varmistin lasien tiivisteet silikoni massalla, molempiin vilkkuihin.  Samon puhdistin liittimet sekä voitelin ne.  Jälleen saa ihmetellä ddr,n insinöörien kärsivällisyyttä tehdä asiat valmiiksi ja käyttöä kestäviksi. Vilkkukokonaisuus on melkein pieni taideteos, sitä ei ole tehty kertakäyttö tuotteeksi, vaan osat on helppo puhdistaa, koota uudelleen, jos haluaa parannusta on esimerkiksi silikoni siihen oivaa ainetta. Joka arvostelee vaikkapa MZtin laatua tai suunnittelua, ei tiedä mistä puhuu. On helppo huomata, että suunnittelijat ja tekijät ovat itsekin ajaneet päivittäin valmistamillaan ja koko ajan kehityksen alla olevilla pyörillä. Vert. robottien tekemiä kertakäyttö tuotteita.
Bingin laitoin paikalleen, vedin ryyppy-ja kaasuvaijerit kahvaan.  Tärinävaimentimet laitan uusiksi, ehkä vain ulkonäön vuoksi!!
Huomenna on pakoputken vuoro, jos siltä tuntuu, nostan tankin paikoilleen, lorautan vähän kaksitahti bensaa, ja ja......
                                                       PAKOPUTKI

MZ, tissä on hienon komea pakoputki, eikä sen tarkoitus ole olla vain koristus, maan kaksitahtisen virtaukset ovat Kaadenin perintönä kulkeutuneet myös siviilipyörien pakoputkiin. Virtaukset ja vasta sykäykset ovat kohdallaan. Eilen laitoin tämän tärkeän osan paikalleen. Tänään menikin päivä Matin kanssa soitellessa.

 Hyvä eristys on tasaisen käynnin edellytys

 Näissä yhdessä kuvassa ei ole koiraa!

 Tuo toinen pultti on takatelineen kiinnitystä varten.

 Pakoputken etukiinnitys on itsestään jousitettu.

 Kiinnitys on klassisella turpamutterilla.

 Tässä koiran turpa  ja kuparitahnalla sivelty turpamutteri.

                                                             Komea on pakoputki, eikä öljyä ajaessa päätään.

MZ vihdoinkin käsittelyyn, sähkötöitä. 12.11.2017

Isäinpäivänä kävin pikavisiitillä ruuvihuoneessa, sen verran sain aikaan, että maalasin takalampun pitimen, sekä tarkistin, että johdot ovat liittämistä vailla.
Seuraavaksi onkin liittämistä! Takavalo, jarruvalo, takavilkut. Etujarrun katkaisin on vielä Karrin varastossa. Mutta näilläkin mennään jo ajokuntoon.

 Tähän väliin sääkuva! Marraskuun 12 päivä, isäinpäivä.  Luin vakuutusehdoista, ettei MZ, tin vakuuttaminen olisikaan ylivoimasesti budjettia rajoittava toimenpide, henkilökohtaiset bonukset siirtyisivät heti siihen. Jos näin on, hyvä juttu.

 Takalampun ja vilkkujen telinettä hieman putsailin, ja.....

Maalailin!

 Kriitikko!

 Huomautti, ettei klampun klasista ole pölyjä pyyhitty!

Huomenna bensa puolelle. 

MZ vihdoinkin käsittelyyn. Sähköisku! 10.11.2017

 MZ,tin moottori on osa kantavaa runkoa. se on kiinnitetty kolmesta pisteestä. Takakiinnitys on kolmiomallinen, yksi kulma on rungossa, jonka samalle akselille puslattu takahaarukka. kaksi kiinni moottorissa. Rungon kulma on liikkuva. Yläripustus on sylinterin kannesta lähtevien pulttien varassa. Rungon ja kiinnityksen välissä on MZ,tin erikoisuus, kuminen vaimennin, joka antaa moottorille tilaa liikkua pehmeästi noin sentin toleranssilla. Takakolmioon kiinnittyvässä osassa on myös kumi puslat. Tämä oikein asennettuna takaa tärinättömän ajon, vaikka moottori yksipyttyisten tapaan täriseekin. Tänään laitoin nämä elementit kuntoon. Karrilta saan vielä uuden kumivaimentimen, olkoon tämä vanha nyt toistaiseksi paikalla.

Tässä hieman tummassa kuvassa näkyy MZ,tin erikoinen moottorin ripustus. Takakolmiota ei näy.
                                     
                                Se sähköisku!!
Kun MZ tuli meille, siinä oli laturi sökönä. Toki myyjä kertoi jo puhelimessa asian. Siksi hankin Vapen, joka sisältää laturin tasasuuntaajan puolan ja sytytys anturin.  Virsiheimon Hannua huusin apuun kytkennässä. Siinä ei nokka kauaa tuhissut, kun johdot kunnossa, ja MZ tien päällä. Viisi vuotta sitten kun purin pyörän, en pahemmin kiinnittänyt huomiota johtoihin, joita nykein irti aika suruttomasti. No nyt ne piti saada toimiviksi. Kyllähän siinä aikaa kului tuumatessa ja johtoja seuraillessa, netissä Googlesta löysin aika kattavan selvityksen miten Vape asennetaan. Mutta mitäs se auttaa, kun Vape on jo asennettu, ja johdot poikki. No tänään koitti hetki, että uskoin kaiken olevan kunnossa, takavaloille ei ole vielä johtoja vedetty, mutta eivät tuota ongelmaa.
Meinas kädet täristä, kun kytkin akun  miinusnavan kiinni, joko alkaa kipinät lentelemään? Ei mitään! Uskalsin kiristää ruuvit kiinni, toki pidin toisessa kädessä sivuleikkureita valmiina.... Jälleen meinasi jännittää, kun käänsin virta-avainta, tuttu vihreä valo, ja keltainen vapaavalo syttyivät, käänsin valokatkaisijaa, vau... kaikki pelasi. Sitten konttasin pyörän toiselle puolelle, tulppa irti, tulpanjohto kiinni, painoin polkimen reippaasti alas, tulpan kylki sylinteriä vasten, sormi elektrodissa kiinni, MZ hönkäisi juhlallisesti, samalla sävähti sähköisku sormeen kunnolla!  Se sähköisku tuntui hyvältä! Kokeilin kipinää myös klassillisella mentelmällä, hyvin iski!

 Nyt alkaa lopullinen siistiminen, kun tietää, että johdot ovat oikeissa liittimissä. Plus napa jo vapana, varmuuden vuoksi.

 Cokolla jotain erikoista mielessä, näkee ehkä pudonneen johdon päällyksen palasen.

Tummulla ei mitään mielessä!

MZ vihdoinkin käsittelyyn. Moottori tekeytyy. 9.11.2017

                            Sähköpuolelle selkeyttä

Aina kun joutoaikaa on, (sitä on!) kannattaa uhrata muutama hetki tämän sähköjohto hässäkän siistimiselle. 

 Ilman tätä Zchopaulaisten konepajatyöläisten käyttämää, kehittämää? Työkalua, ja valkoisia käsineitä, yläkerran kasaaminen olisi paljon työläämää.

Valinta osui nyt kolmesataan porattuun sylinteriin ja uuteen kanteen, sekä mäntään. Kahden ylikoon yläkerta saa jäädä odottamaan ajurin viitseliäisyyttä, jos joskus kokeilisi sitäkin paikalle.  Ajatus vertailusta kahden eri koon välilllä viehättää. 

 Mäntä on paikallaan, työkalun käyttötarkoitus näkyy kuvassa.

 Kanavien reunat on hiottu, ja porattu sylinteri valmiina kiinnitettäväksi.

 Tiiviit oli toleranssit männänrenkailla, on vähän jopa kulumisvaraa.

Ruuvimies odottaa työtehtävää, juuri tuonnut pudonneen ruuvimeisselin, ja on tyytyväinen.