Marinkaisissa ajelin lähempää merta!
Lentokentän vieressä ensimmäinen tauko, kahvittelun kera.
Laajasin keskimatkan varusteet mukaan, kahvia, vähän naposteltavaa sekä kameravehkeitä liikkuvan ja liikkumattomien kuvien ottoon. Action valmiiksi kypärän laelle. Kasi lähti mukaan, oli jo valmiina elosuojassa, Satasen vuoro olisi ollut, ensikerralla sitten. Mihin suunta? Ei mitään tietoa. Jospa ideaa Karhintien mutkista. Niin paljon antoi ideaa, että kiersin Marinkaista meren puolelta, ensimmäiset kuvatkin meri taustalla. Kasitieltä Biskobin mutkiin, Jyväskylän tiellä en vanhennut kuin Sokojan kakkosristeykseen asti. Sokojalle menee kaksi rinnakkaista tietä, tämä oli se mutkaisempi ja mukavampi. Lentokentän vieressä tutulla paikalla join kahvit. Ilma oli luvattua kylmempää, mutta olihan nyt vielä aikainen aamu. Jyväkuorma traktori oli kuitenkin saanut jo peräkärrynsä täyteen, olin sen ohittanut Sokojalta lähtiessä, nyt näytti, että ohittaisin uudelleen. Kaksi lentokonettakin lähti ilmaan, olivat pieniä yksimoottorisia. Lähdin traktorin perään kun sain takalaukun kiinni, laitoin myös actionin kuvaamaan. Käännyin vasemmalle Kruunupyyn tien risteyksestä, vieläkään en ollut tehnyt mitään reittisuunnitelmaa! Mutta Jeussin tie oli kuin tarjottimella, olimme Anssun kanssa kerran ajaneet tuon pätkän, soraahan se oli, tosin aivan asfaltin veroista. Äkkiä hujahti Åsbackan tielle, oikealle käännyin, melkein heti vasemmalle tielle, joka tulee Essen itäpuolelta Alajärvi väylälle. Mukava, melko hyväpintainen pätkä. Evijärvelle menevä tie oli kuin hiottu, ei liukasta, mutta tasaista. Kasi hyrräsi sataakahtakymppiä mittarinopeutta, vaikka kaksipyttyisen pitäisi täristä, en hyvälläkään tahdolla löytänyt Kasista sellaista ominaisuutta, peilit kirkkaat, yritin puristaa kahvoja, ei tärinää, löysä ote, ei, jalkatapit, ei minkäälaista vibraa. On sillä mukava päästellä pitempiäkin matkoja! Kahvan lämmittimet laitoin päälle, lämpötila putosi kahdeksaan ja puoleen asteeseen, hellettä! Kuitenkin ennen Evijärveä nousi jälleen kymmeneen. Tankkasin St ykkösellä yksitoista litraa. Päätin ajella sivuteitä kun niitä ilmaantuu. Veteli Halsua risteys, no käännytään sinne! Särkkylän kylä muistuttaa Tavastekengän maisemia, mäkistä, jolloin horisontti katoaa mäen nyppylään. Karua suomenselän maisemaa. Talot ovat erilaisia, kuin rannikolla. Katselin ruokapaikkaa, sellainen löytyikin Vetelin rajalta, pysäkki, jossa yksinäinen rehuauton peräkärry odotti kuljetusta. Ohi kulkevalla tiellä oli yllättävästi liikennettä. Söin pienen ateria, ja join kuumaa kahvia. Aurinkokin oli alkanut lämmittää, tässähän tuli aivan kesäinen olo. Muutamat kuvatkin otin. Kiire ei ollut minnekään, alkoi reissussa olla fiilingin makua!
Kun lähdin Veteliä kohti, muistin, etten ole ajanut Räyringin järven vasempaa puolta koskaan moottoripyörällä! Sehän olikin mukavan mutkainen, hyväpintainen tie. Kylien läpi mutkitteli kuudenkymmenen rajoituksella, mutta sitten alkoi kahdeksankymppinen, tämä tie loppui liian äkkiä risteykseen, Veteli - Vimpeli tielle. Ajelin sitä Smoböndersin risteykseen, vilkku vasemmalle, pysähdyin ja laitoin actionin päälle. Smöbönersin mutkat tuntuivat jyrkemmiltä näin päin ajettuna, Kasi kyllä selvitti niitä hienosti. Kauhavan tietä ajelin Teerijärven risteykseen jossa vilkku vasemmalle. En käynyt Kallen meijerillä, joten salaisuudeksi jäi, onko siellä enää mitään toimintaa, ainakaan loppuunmyyntiä ei ole tänä kesänä muiden kesien tapaan näkynyt lehdissä, eikä netissä! Ilma lämpeni koko ajan, Alavetelissä pieni kostea hetki, mutta rannikko olikin mukavan lämmintä. Karhin mutkia en lähtenyt parin henkilöauton perässä himmailemaan, vaan ajoin suoraan kotiin. Kasin ominaisuudet ovat todella tasapainossa, siinä on pyörä joka käyttöön.
ps. Saldo: Moottoripyöriä en nähnyt ennen kuin tullessa Alavetelin kohdalla tuli ensimmäinen vastaan, sitten niitä tulikin tasaisesti koko loppumatkan! Itikoita visiiri täyteen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti