Käväisimme Tampereella

Jalasjärvellä toinen etappi.
Hallituskatu Tampereella.
Hopealinjan vesibussi
Orituvalla oli tungosta.
Uuden kaluston tarkastelua.
Harvalla koiralla oma vuori!
Karstulan palkkisilta
Nähtävästi tyytyväinen uuteen kalustoon?

Tarjous Tampereen reissusta tuli Anssulta, heinäkuun viimeisenä päivänä tienpäälle. Nyt oli käytössä etappiajosysteemi, jonka aiomme patentoida. (emme aivan ehtineet, ovat melkein kaikki muut huomanneet sen edut meitä ennen.) Mysingillä ensimmäinen etappi ja tankkaus ja kahvit. Ajoilma oli pilvinen lämmin, mitä vielä tuohon lisäisi, ei mitään, no sen, että laitoin muovit päälle, tihkua tulikin jonkin verran. Jalasjärvellä sorruimme roskaruokaan, menihän se paremman puutteessa, Trangiakin oli jäänyt kotiin. Ikallisisissa oli seuraava pysähtyminen. Anssu loikoili nurmikolla kun ajelin paikalle. Poliisit katselivat tarkkaan, keulivatko pyörämme kun lähdimme Tamperetta kohti, Anssu noin viisiminuuttia ennen.

Hallituskadulle parkkeerasin, Anssu oli jo kameraliikkeessä. Niin, matkan tarkoitus oli kamerakaluston lisääminen. Ostinkin yksijalkaisen tuen, joka mainio esimerkiksi moottoripyörä matkoilla. Anssu osti sitten "vähän" enemmän.

Näsijärven rannassa piti jo kalustoa kokeilla. Nyt sovimme Orituvan seuraavaksi pysähdyspaikaksi. Anssu häipyi Jyväskylää kohti. Ajelin hiljalleen rallia katsomaan menevien ja sieltä tulevien joukossa. Orituvalla oli niin paljon väkeä, että hylkäsimme heti suunnitelman poiketa sisään. Muutamat kuvat pihalla, ja Keuruun taajamamerkki etappimerkiksi. Anssu ehti jälleen keulille, no, en hätäillytkään siinä asiassa. Oli leppoisaa ajella mukavia metsäisiä teitä, liikenne ei ollut tukkoista, joskus ohittelin, mutta muuten oli rauhallista ja mukavaa tunnustella moottoripyöräilyn syvintä olemusta. Salaisuudeksi se vieläkin jäi. Pari kertaa pysähtelin ottamaan kuvia metsäisistä maisemista. Merkillä odotti tietysti Anssu, ajelimme Keuruun keskustaan, Abc oli aivan täynnä, mutta sivummalla oleva Neste näytti vajaalta, pizza olisi kuitenkin vienyt melkein puolituntia, tyydyin juomaan, Anssu otti kylmän sämpylän. Jälleen reittipiste selväksi, Karstulan palkkisilta. Sinne häipyi Anssu Bemarillaan, ja seurasin vähän ajan päästä minäkin. Sillankorvassa jälleen kamerat rapsahtelivat, liikenne oli vilkasta, rallin vaikutusta? Paletti sovittiin etapiksi, Anssu jäi vielä kuvailemaan kun kurvasin Käärmejärvelle. Siellä tankkasimme, ja ostimme pientä vielä aukiolevasta kaupasta. Nyt Anssu lähti keulamieheksi, Perkkiö etappina. Mutta suunnitelman sotki Kaustisilla alkanut sade. Pysähdyin Hankkijan lipan alle laittamaan muovit päälle. Siihen tupsahti Anssukin, oli käynyt katselemassa missä kunnossa Kemora myrskyn jäljiltä on. Ajelimme peräkkäin kotiin asti, kahdeksan aikoihin illalla kotiuduimme. Mukava kalustonhankinta reissu, ja etappiajatus toimi!