Näistä lukemista lähdettiin liikkeelle.
Pekkaniskan nosturitaidetta vappuna 2010 klo 9.06
Pekkaniskan nosturitaidetta vappuna 2009 klo 9.57
Pelkkää mutkaa kuusi kilometriä.
Pelkkää suoraa kuusi kilometriä.
Lappajärvessä jäät helisemässä kevään kanssa.
Merisumua järvellä?
Ennen Kyyjärveä nätti lampi pysäkin vieressä.
Melkein heti tästä lähdettyäni, jolkotti susi vastaan?
Perhonjoen tulvat ovat menneen talven lumia. Paikka on n. kymmenen kilometriä Kemoran risteyksestä Jyväskylään päin.
Tämän melkein päällekaatuvan maston juurella vaihdoin kameran akut. 
Tässä kirkkaammalla ilmalla otettu kuva Ohtakarista. Tosin auton, pthyi... ikkunasta.Sade ropisi kodikkaasti kattoon vielä puoli seitsemän aikaan vappuaamuna, kun tarkistin millaisessa säässä vappuajelu tapahtuisi. Mutta yhdeksältä oli sateesta vain ohutta ripettä jäljellä. Ksatanen liukasteli kasitielle seitsemän asteen lämmössä, etelänpuoleinen tuuli suhisi kypärän akustisissa kammioissa. Tiestä lensi sumuista vettä vastaantulevien autojen heittämänä. Pekkaniskan kohdalla pysähdys, ja kuvia nostureista, olin viisikymmentä minuuttia etuajassa verrattuna viime vuoteen, hyvä! Kaustisilla tankkasin, ja tarkistin puhelimen, olihan siihen tullut kotoa soitto, mutta taskusta!
Pieni arpomistilaisuus liikenneympyrässä, Kauhavan suunta voitti. Uusi arpominen Småböndersin risteyksessä, kuusikilometriä mutkaa, tai kuudenkilometrin suora? Halusin nähdä Lappajärven vakiopaikalta, joten suora voitti. Ajo oli ollut leppoisan mukavaa heti alusta lähtien, ja parani koko ajan. Taas joutui pohtimaan mikä etuoikeus on ajaa moottoripyörällä vappuajelua, se on etuoikeus!
Lappajärvi oli vaiheessa, Halkosaaren kohdalta täysin sula, mutta keskiulappa umpijäässä. Kun ottelin kuvia pysähtyi siihen praataamaan lähitalossa asuva vaari- iässä oleva. Kertoili jäiden lähtevän äiteinpäivän aikoihin, ei etuajassa, mutta ei myöhässäkään. Rannan kaislikossa asusteli kuulemma ruskohaukka, olikos se valkokaulushaikara, ja muita outoja lajeja, tietenkin joutsenten ja kurkien seassa.
Vimpelissä käännyin Lapualle menevälle vanhalle tielle. Olikin mukava pätkä. Liian nopeaa tuli Vaasa - Kyyjärvi tie. Taasen arpomista, Käärmejärvi voitti. Jäisen Lappajärven vastapainoksi otin kuvan sulana olevasta lammesta, kun lähdin pysäkiltä, vastaan hölkkäsi vappulenkillä susi! No eihän se aivan aito sus ollut, lähempää huomasin, että valkoinen pläsi ei sovi suden naamaan. Kaikki muut tuntomerkit passasivat. Käänsin pyörän, ja ajelin elukan vierelle, pantaa ei ollut kaulassa, mutta sen verran Ksatanen häiritsi, että siirtyi luiskaan jolkottelemaan, ja todennäköisyys auton alle jäämisestä väheni. Kiihdytin eteenpäin löytääkseni jonkin tienhaaran johon koiran voisi hätistellä. Onneksi tuli hiljaa ajava auto vastaan, ja kyselivät olisinko nähnyt Länsi-Siperian Laikan näköistä koira, viittasin että tuolla takana sen pitäisi tulla. Mutta olikin koira jo ehtinyt metsän puolelle. Eiköhän omistaja sen kiinni saanut.
Kyyjärvellä pyörähdin kirkonkylällä, olipas vaatimaton taajama.
Perhon ja Vetelin rajalla tarkastin Perhonjoen tulvatilanteen, totesin vaaran olevan lopullisesti ohi.
Halsuan kautta ajelin Ali-Haapalan kaupalle, ostin Batteryn. Tankille juputteli BMW rs 1150 matkapyörä. Kyselin kuskilta onko jo tultu pitkästi? Kertoi Kaustisilta lähteneen, sanoi "oli pakko lähteä ajelemaan, maanantaina selkäleikkaus, voi viedä koko ajokauden parantua." Tuumasimme, että on ainakin motiivi parantua.
Ajelin boxeriukon perässä Toholammin kautta Kannukseen, jossa alkoi sataa taivaan täydeltä. Ukko jäi Jokihelmen vieressä olevalle kioskille sadetta pitämään. Jatkoin Kajaani tielle. Eilinen reitti ei kiinnostanut, joten ajelin Kälviälle, vettä tuli kaatamalla, mutta ilma oli leppoisan pehmeää, fiilinki pilvissä. Kasitiellä ei sitten enää satanutkaan, Sainsalon tie oli yhtä liukas kuin aamullakin, mutta pystyssä pysyimme Ksatasen kanssa, noloa olisi ollut lopettaa mukava vappuajelu lippaan kalkkiviivoilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti