Tämä on Mutkalampea...
Rauhallista maalaismaisemaa.
Tästä alkaa Tohtorin ja Anssun toivepätkä!
Idyllisessä Rautionjoessa mukavasti vielä vettä.
Keikkapaikan korjaaja katolla.Seitsemänkymmenluvulla olimme Risto ja Tiinanen Vihtorin Antin metsässä risusavotassa, metsä sijaitsi Mutkalammilla. Sen jälkeen ei ole ollut asiaa kyseiseen paikkaan. Tänä iltana päätin katsastaa millaisessa maisemassa siellä elellään.
Helle jatkui vielä, vaikka kovasti varoittelivat sen olevan ohi tältä kertaa. Ksatanen hyrisi tyytyväisenä kasitietä pohjoiseen, Himangalta Raution tielle, Pöntiöstä Ainalia kohti. Mutkalammin tie kääntyy vasemmalle, ja siinne poikkesi myös Ksatanen. Hieman kuoppainen öljysora johdatteli mukavaan kyläyhteisöön, oli isoja, ja vähän isompiakin navetoita, kuten nyt muoti on. Mutkalammin jälkeen alkoi tasainen soratie. Kannus-Rautio tien t-risteyksen viitta näytti kolmeatoista Rautioon. Tämä pätkä on oikea sorateiden äiti. Tie on yllättävän kupera, mutkia, mäkiä ja näkemäesteitä on peräperää. Tuntui että tie oli kaiken lisäksi liukas! Mutta Ksatanen on yllättävän kykenevä soralle, takarattaalla kun vähän lipsuttelee, ei ole mitään hätää, ja jyrkimmissä mutkissa vastaohjauksella pyörä kääntyy sipevästi.
Rautiossa pysähdyin sillalle kuvaamaan. Sieviin johtava tie on routavaurioinen, muistelin, että kun Laverdalla sitä ajelin oli pinta silloin paljon parempi.
Ylivieska tietä ajelin Eskolaan, Kannuksesta Himangan kautta kotiin. Saapa nähdä, tuleeko nyt ajotaukoa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti