Tästä ei ajopäivä parane! 11.9.2015

 Joutesani otin lähtölukemista huonohkon kuvan.

 Kirkkaat on valot

Ei tuota heti Hondaksi tunnistaisi.

 Lähempää kylläkin

 Toiset syö, ja puhuu kapulaan.

Toiset katselee vesikielellä vierestä.

Torstainan tuli mukava viesti Otolta, - jospa huomenna pieni ajosuoritus?- Kysymysmerkki turhaan, tottakai tuollaiseen kyllä pitää vastata!
Yhdeltätoista kurvasi Deauville pihalle. Otolla parin harha-askelvuoden jälkeen taas moottoripyörä, nyt kunnon matkasellainen Honda Deauville! Kuin pakasta revitty.
Ääni oli sivistyneen kuuloinen, vähän jopa hävetti strartata F Kasi liikenteeseen, hukutti Hondan käynnin tyysti. Ilma oli kuin silkkiä kun kurvasimme Karhinmutkien kautta Biscopin mutkiin, siitä Jyväskylän tielle. Alavetelistä käännyimme oikealle, tuttua tutumpia teitä Pietarsaari - Alajärvi tielle. Mukava oli taasen ajella, kun toisen pyörän valo vilkahteli taustapeilistä. Meno oli kuin siivillä, Evijärvi tuli hetkessä. Käännyimme kirkonkylään, siellä Oton tutun tutun pitzzapaikkaan. Otto tilasi herkullisen, ainakin näköisen ( näin oli pakko ajatella) pitzzan. Itse jouduin tyytymään pelkkään kahviin, aikeissa mahtua vielä ensikin vuonna ajopukuun.
Evijärveltä Kortesjärven kautta Kauhavalle. Kaksiykköseltä käännyimme eräällä alueen mutkaisimmista teistä. Ei siinä ollut pahemmin varaa hurjasteluun kun vastaan tuli vaikka mitä, huippuna puolileveä leikkuupuimuri. Kasitie ylitettiin, ja jokin tiesuunnittelija on tehnyt liittymät erikohtiin. Joutui tekemään pienen ässän, että tuli jakaja ohitettua oikealta puolelta. Pietarsaaressa suunnistimme vanhalla vaistolla moottoripyörä liikkeeseen, samaan josta Anssu osti Ducatin. Ei löytynyt Otolle sopivan kokoista pleksiä Hondaan! Matka jatkui Kokkolaa kohti, koko ajan oli ajofiilinki ollut huipussaan, eikä se hiipunut vähääkään tälläkään pätkällä.
Otto kääntyi kotiin, ehdin vain nähdä peilesistä kun Honda kurvasi vanhalle Kirkonmäen tielle. Näinhän ne reissut usein päättyy, ei siinä paljon puheita pidetä.  Katselin, että F Kasi menee yli kolmensadan kilometrin tankillisella ilman, että varoitusvalot vielä syttyivät. Tämä lukema tuli myös reissun pituudeksi, Runsas kolmesataa kilometriä.
Yksi parhaista ajeluista toteutui perjantaina 11.9  Kiitos Otto!