tiistai 15. syyskuuta 2015

Nippuside 15.9.2015

Pitihän tänäkin iltana Satasella liikenteeseen lähteä. Sitä ennen viimeistelin pyörän eilisestä koeajo moodista valmiiksi uusiin koitoksiin. Kun jotain alkaa tuunaamaan tapahtuu usein ylilyöntejä.  Ruiskulle menevän bensaletkun rispautunut pää ei oiken sopinut silmään,  Oteaan pätkä pois, niin jopas mallaa. Takaisin astellessani alkoi hiipiä epäilys, tuliko tehtyä hätiköity ratkaisu? Klemmari kiinni ja muihin asioihin keskittymään.
Liikenteeseen  kuuden aikoihin, kun perunakonekin oli katkaissut päämattonsa, ja porukka häipynyt, Jari korjaamaan mattoa, muut kuka mihinkin. Satanen odotti malttamattomana tielle pääsyä, näin ainakin haluan kuvitella kaksikymmentä kuusivuotiaasta, pääosin  rautaa, muovia ja kumia sisältävästä Saksalaisesta kaksi ja puolisatakiloisesta osakokonaisuudesta. Itse avittelin toiveen toteutumista starttinappulaa, (joka nyt herätti moottorin kuin ei mitään hämminkiä olisi ollutkaan), painamisella,  vaihteita isommalle ja pienemmälle hämmentämällä.
Ilma oli tuulinen mutta mukavan lämmin. Ohtakariin vei reitti. Leirin ohitin  tavallista hitaammalla nopeudella, ne hirvet! Nopeus hidastui  ilman minun siihen vaikuttamista äkkinäisesti Sivukarin risteyksessä, bensasuihku välähti vasemman moottorikyljen yli. Moottori kun sammui, loppui suihkukin. Tuunattu bensaletku oli irronnut!
Eipäs hätää, Satanen kuljettaa aina  pientä korjausverstasta mukanaan. Klemmarin kiristys pikku juttu?
En tiedä, olinko päivällä tuunaushuumassa kiertänyt sen kuuluisan viimeiset puolikierrosta? Nyt sitä viimeistä kierrosta ei tästä klemmarista löytnyt. Letkussa on  vähäinen paine, koska bensa virtaa tankissa olevan pumpun avittamana. Toivorikkaana ajattelin, kyllä se sen verran pysyy.... Ei pysynyt. Viisikymmentä, satametriä pääsin etenemään, oli edessä jälleen äkkipysäys. Näitä tein muutamat, niin että paluumatka kuitenkin eteni Virtsa & Kikkare Ranchin kohdille. Eihän tästä mitään tule. Sisu ei antanut soittaa apua. Kaivelin verstasta, aivan pohjalta lötyi orpo nippuside! Kun nippuside on orpona laatikon pohjalla, ei kuskille kovin suuria pisteitä voi huoltovarmuudesta antaa!  Ajattelin kuitenkin, yksi saa riittää. Mutta letkun lyhyys tuli nyt oikein kunnolla esille. Löysäsin yläklemmaria, vedin yläpään aivan siihen rajoille, ettei lähtenyt irti. Antoi vähän pelivaraa alaskin. Nippuside kiinni, atunoilla vedin niin tiukkaan kuin mahdollista.
Kamat taas kasaan, Satanen käyntiin, ei  tarvitse ylimääräisiä pyörityksiä, vaikka on letku ollut irti. Heti on kone käynnissä. Varovasti lähdin ajelemaan, kirkolla unohdin jo koko ongelman, kiersin kaasua entiseen malliin kun ajelin kotiin. Huomenna uusi bensaletku hakuun ja kunnon klemmarit.
Uusi bensaletku ja kunnon klemmatrit hankittu Kannuksesta. On sivumennen sanoen Keski-Pohjanmaan Paras ja monipuolisin varaosaliike.  Tässä kuva Kälviän -  Kannuksen väliseltä parkkipaikalta, kuva otettu kaksi vuotta sitten keväällä, kun lähdin tästä alkoi moottori valitella, tästä episodista voi lukea 2013 toukokuussa kirjoitetusta selostuksesta. No niinhän se kävi kun tarkkaan ajattelee nytkin, bensaletku vaikeudet melkein heti kun olin tämän reissun tehnyt. Toki osasyynä oma huolimattomuus, olsi pitänyt uusia vanha letku jo ajat sitten. Nyt on uusittu, pieni koeajo takana voin antaa takuun, ettei ala vuotamaan!
Tässä paripäivää sitten otettu kuva samalta paikalta. Täytyypä alkaa karttamaan ko. pysäkkiä...

Ei kommentteja: