maanantai 21. heinäkuuta 2008

Taistelua unta vastaan. Sadekeli on parasta.

Sunnuntai iltapäivän ilma oli kuin silkkiä, pihalla nuuskittuna. Ajamaan vain. Suuntasimme Ksatasen kanssa Kokkolaa kohti, minkäänlaista reittisuunnitelmaa ei ollut. Jo Sorron suoralla alkoi painostaa. Ehkä edelliset kaksi valvottua yötä edesauttoivat uneliaan tilan syntyyn. Autojonojen perässä ajaminen ei helpottanut tilannetta. Käännyimme Kajaanitielle. Taistelin valveilla pysymisen rajoilla Kälviän ja Kannuksen väliselle levähdysalueelle. Siellä ottelin muutamat kuvat, ja yritin virkistellä itseäni.
Kälviän ja Kannuksen välisellä pysäkillä tein epätoivoisia virkistäytymisrituaaleja. Yritin jopa laulaa... No ei nyt sentään.
Ilma oli painostava, ettei edistymistä paljoa tapahutunut.
Mutta tien päällä alkoi ajo taasen maistua, Kannuksesta käännyimme tällä kertaan Himangan tielle. Sitä alaspäin ajellessa huomasin oikealla jotain outoa? Heinäseipäitä! Jos minulle olisi kolmekymmentä vuotta sitten sanottu, että pysähdyn valokuvaamaan heinäseipäitä... Niin seurauksista en olisi ollut varma.

Tuo näky järkytti nyt niin paljon mielenrauhaa, että ajelin virkeänä Marinkaisiin asti, ja sieltä vanhaatietä kotiin.
Maanantai iltapäivällä satoi. Nyt olisi ajokeli joka ei nukuta. Jälleen suunnistimme Kokkolaa kohti. Vesi kohisi tiellä, autojen ilmavirta heitti sitä kypärän yli, ja muutama pisara eksyi visiiriinkin. Marinkaisissa pysähdyin ottamaan muutamat valokuvat kosteasta kasitiestä.

Ajelimme, pyörä ja minä Kokkolaan, sieltä Jyväskylän tielle. Reipas sade alkoi harmiksemme harventua. Mutta ilma oli raikasta ja ajaminen höyhenen kevyttä.

Emetin järvellä muutamat kuvat.
Kaustisilta vasemmalle Toholampia kohti.
Pyörä meni aivan tyhjällä käynnillä, kuitenkin mittari näytti tusinaa kymppejä. Toholammilla jatkoimme suoraan Sieviä kohti.


Rajalla alkoi näkyä jo sinistä taivasta, ja ennen Sieviä pilkahti aurinko esiin, hetkeksi. Mutta kun käännyimme Kajaanitielle Kokkolaa kohti, näkyi sykähdyttävän mustia pilviä Kannuksessa päin.

Pettymys, kun harmaantuivat eivätkä edes vettä tiputtaneet. Kasitiellä kuitenkin vähän pisaroi.
Fiilinki reissu, vettäkin tuli alussa jonkin verran, enemmän olisi saanut tulla. Hyvä näinkin.

Ei kommentteja: