keskiviikko 30. elokuuta 2017

Nakupyöräsaarnaaja Pörkkiöstä. 30.8.2017







 Hetken piti miettiä, mitä tämä muistuttaan, no Tohtorin keulaa tietenkin!

Oikein tuli Tohtoria ikävä!
 Kauniimpiakin keuloja on nähty, mutta......
Tämä näkymä rauhoittaa heti kun tien päälle oikasee.  Siinä ei ole mitään häiritsevää tekijää eteenpäin menon välissä!

Tässä nyt on ristiriitainen tilanne, näitä tulee joskus vastaan, useinkin. Pitää todistella että on väärässä! Hakea todisteita tälle totuudelle.
Nyt olen todistellut puolitoistatuhatta kilometriä itselleni, että olen väärässä kun tuntuu kaikilla mittareilla mitattuna, että ilman pleksiä ajo on tavattoman mukavaa, rentouttavaa, moottoripyörämäistä, fiilinkiä nostattavaa!
Ilmoja olen yrittänyt valita sateesta ja tuulesta auringonpaisteeseen ja lämpimään. En ole onnistunut vielä todisteluissa, en vähääkään. Joka kerta kun lähden ajamaan, ajattelen, kun tulen kotiin, varmaan ruuvaan pleksin paikalle alle aika yksikön, kun saan hanskat käsistä. Joka kerta kun olen sammuttanut pyörän, on hanskoja tarvinnut hölmön virneen pyykäisemiseksi kasvoilta. Se hyvänolon tunne tulee jo tuossa metsätiellä, kun kuulen Kasin murinan, joka onkin aivan erilainen nyt kun ääntävääristävä muovilätkä on poissa! Muistan, kun katselin kadehtien Anssun nelitahtisuzukin pleksiä, olihan se aika ison kokoinen, ja ihmettelin, kun Anssu monkotti jatkuvasti Norjan reissulla, sen haitoista. Tohtorissa sitten ei niitä haittoja ollut, mutta katselin säälien miten Anssu joutui ajamaan ilman edessä olevaa turbulensseja aiheuttavaa tuulisuojaa, jopa naureskelikin, kun pysähdyimme tauolle. Merkillistä.....
Takauma ja tunne:
Paljonko vaikuttaa seitsemänkymmen luvun alun moottoripyörä huuma tähän nakupyörä tunteeseen. Silloin ei kukaan osanut haaveillakaan katetuista pyöristä. TT-radoilta otetuista kuvista niitä näkyi, mutta ne olivatkin TT-pyöriä. Ei ollut Suzukeissa, Ducatissa, eikä Laverdassa tuulisuojia. Niillä kovimmat kyytit olen ottanut, eikä tuuli viennyt!
Voi olla,  jos työkseen ajelisi Kokkola- Rooma väliä, jonkinlaisen sukkulan sisällä olisi mukavampi istuskella.... (auto... pthyii....)  Mutta näillä näkymillä matkat eivät muodostu niin pitkiksi, että pleksittömyys olisi mikään haitta. Toki matkat muodostuu pitkiksi, kun tuolla nakulla on niin mukava ajaa. Seuraava rojekti on Satasen putsaaminen Tunturin tuulisuojasta!
Ps. Nyt pitää muistaa, että ajoin Satasella kymmenen vuotta tyytyväisenä pleksien suojassa, Kasilla parivuotta, että äläkään pleksiukot hermostuko, pleksitön aika tulee tai ei......

Ei kommentteja: