torstai 1. heinäkuuta 2010

Tohtori tarvitsee tohtoria.

Tasalukemista tälläkertaa
Tohtori juottolassa.
Taitaa olla sama Harrikka joka hirveä säikäytti?
Pohdintaa soratie osuuden ajosuorituksista.
Haapaveden Abc.llä joimme kahvit.

Kolme oli vaihtoehtoa reiteiksi tiistaiajelulle. Valituksi tuli Haapaveden reitti. Systeemillä kokoonnuimme Anssu, Grammo, Tarja ja allekirj. Ilma oli kuumaa, jopa helteistä. Anssu tankkasi. Lähdimme kukin omaa tahtia ajelemaan pohjoista kohti. Pyhäjoki olisi seuraava etappi. Himangan tuollapuolen Harrikka pyyhälsi ohitse kaasuvaijeri kireänä kuin viulin kieli. Olihan meilläkin vauhtia melkein yhdeksänkymmentäkilometriä tunnissa. Löysäsimme hieman, että ohitus onnistui. No, siihen eteen se jäi röpeltämään, mukava oli katsella jyryn pyörän pupeltamista eteenpäin. Mutta sitten alkoi tapahtua, oikealta pisti toistavetävä hirvi itsensä kasitielle. Jällen kerran nousi tukka pystyyn Schubertin sisällä, niin läheltä harrin keulaa elukka taivalsi tien yli. Ei ehtinyt kuski edes jarruvaloja vilauttaa, vähä näkyi heikottavan kun muutaman luikerrukset pyörä otti tapahtuman onnelliseksi lopuksi.
Heti hiljeni Ksatasenkin vauhti, ja pälyileminen pusikkoihin tehostui entisestään.
Pyhäjoen kohdilla pysäytimme, mutta odotus venyikin arvioitua pitempään. Tuli mieleen hirvetkin kun Grammoa ja Tarjaa vartosimme. Vihdoin näkyi tutut kypärät Suzukin kyydissä, ja matkalaiset olivat jälleen koossa. Haimme marketista janojuomaa. Lämpöä yli kolmekymmentä pyörän mittarin mukaan. Syykin Grammoin hidasteluun selvisi, kahvareiden asennuksessa oli kytkimen puoleisen kahvan asento muuttunut niin paljon, ettei kykinvivussa oleva käynnistyksenesto vapautunut vaan sulki virtapiirin tai jonkun niin, ettei pyörä käynnistynyt. Onneksi löytyi syy.
Käännyimme Vihantiin menevälle tielle, mukavia loivia mutkia, alkoi ajossa olla aineksia. Parikymmentä kilometriä ennen Vihantia tie muuttui erittäin hyväpintaiseksi soratieksi. Fiilinki parani entisestään.
Vihannissa tankkasi Grammo, kahvio oli jo kiinni?
Pulkkilaa kohti ajelimme hyvissä tunnelmissa, Karhujärven risteyksestä Haapavettä kohti. Kartan mukaan ajelimme kahden järven välistä kannasta, mutta metsäistä taivalta se livenä ajettuna oli. Komeissa maisemissa näyttätyi Haapavesi jälleen, Abc,llä joimme kahvit.
Oulaisten suuntaan lähdimme Pyhäjoen pohjapuolta. Mukavia mutkia kauniissa maisemassa. Kelpasi ajella. Oulasiin menevässä risteyksessä pysähdyimme, Grammo ja Tarja olivat bonganneet talonseinien värejä, maalausurakka edessä?
Nyt esitti Anssu huolestuttavan uutisen: Suzukissa ei mene ykkönen päälle! Siinä sitä väänneltiin ja käänneltiin joka suuntaan, mutta seinä tuntui olevan vastassa.
Heti tuli mieleen GT Suzukin kohtalo.
Päätimme jatkaa matkaa, eihän Tohtori ykkösestä kiinni ole, mutta kyllä alkoi huolestuttaa. Yritimme ajella rauhallisesti Laulumaan kautta, ja niin, ettei tarvitse turhia pysähdellä. Tulipa vilkuiltua peileihin enemmän mitä eteenpäin. Kunnialla kuitenkin selvisimme kotiin, Anssu ajoi vielä Perkkiöön, jossa ihmettelimme Tohtorin tempausta. Oli se ykkönen löytynyt väkisten, mutta vain runttaamalla. Katselimme pihalla olevia polkupyöriä, josko noita joutuu käyttämään Tanskan reissun kulkuneuvoina.
ps. Anssu on katsellut ahkerasti netistä Tohtorin korvaajaa, ja pientä kutinaakin kuulemma on?
ps. ps. Loppumatkan järkytyksestä huolimatta hieno reissu mukavassa seurassa. Kiitokset Tarjalle. Grammolle. Anssulle.

Ei kommentteja: