Pyhäaamun järkkymätöntä rauhaa Ohtakarissa.
Vaara saa uuden mökin!
Vatunginjärvi lainehtii eu-tuen turvin?
Olisipa vielä niin nuori, että vois nauttia noiden tekemisestä.
Ksatanen sai varjonsa Sievin aukeilla.
Ja kuski aurinkolasit
Siltapysäköijä iski jälleen. Nivalan Pidisjärvi.
Aikoinaan Suomen vaarallisin risteys?
Taas tarttui komea aiv-torni kameran linssiin.
Roundupilla höystettyjä aiv-sänkiä näkyy yllättävän paljon. 
Mukavaa loivamutkaista tietä ennen Raudaskylää. Taivas on aika synkkä...
Siltapysäköinti parikymmentäkilometriä lähempänä merta.
Onkijat miehittivät joen etelärantaa satojen metrien matkalta.
Alavieskan Viri. Suosittu keikkapaikka silloin, kun mekin olimme suosittuja. Aina kun ylitimme Kajaanitien Nivalassa Puutio muisti muistuttaa ristyksen vaarallisuudesta. Oli lukenut jostakin tilastosta, että olisi ollut sillä hetkellä jopa Suomen vaarallisin risteys.
Tuo kun juolahti mieleen, tuli ajatus, ovat varmaan tämän kesän aikana muuttaneet kuolemanloukun kiertoliittymäksi. Nythän ne ovat suurta huutoa, Himangalle aiotaa rakentaa ympyrä keskelle ei mitään. Miten olisi Kannustien liittymään rakentaminen?
Nivala pitää tarkistaa heti! Elokuisen sunnuntain aamu valkeni pilvisenä, harmaana. Ksataselle juuri sopiva keli. Puoli yhdeksän aikaan tien päälle.Vattajan tiellä laitoin sota-ajoilta peräisin olevan kuusikymmentä kaksivuotta vanhan hirvitutkan päälle, ja herkkyyden maksimiin. Vaikka rakenne on jo vanhanaikainen ja muutenkin vanha, toimii se näissä oloissa, kun vauhdin säätelee sopivaksi. Ohtakarissa ei näkynyt mitään liikettä, ei sinne johtavalla tiellä eikä itse saaressa. Vatungin järvestä otin muutaman kuvan, projektin pitäisi muutaman vuoden kuluttua lainehtia täynnä vettä? Vanhaa tietä päästelin Marinkaisiin, Peitsolle ja Kälviälle. Kajaanitiellä asetin "vakionopeussäätimen" sataan seisemään. Kannuksessa tankkasin st ykkösellä. Edessä päin alkoivat pilvet repeillä, ja Sievissä näyttäytyi aurinko ensimmäistä kertaa. Ajossa oli meininkiä, pyörä suorastaan pyysi lisää kaasua, mitä siihen olisivat sanoneet tieliikenneviranomaiset? Tähän vedoten ajelin satasen vauhtia komeassa sunnuntai-aamussa Nivalaa kohti. Laskeutuminen Kalajokilaaksoon on moottoripyöräilyä parhaimmillaan, muu liikenne olematonta, maisema korkealta mäeltä katsottuna avaran jylhää. Kuoppasillalle löin pyörän parkkiin, Pidisjärvi on yllättävän laajalle alueelle levittäytynyt joen "suvanto". Tästä ajelin hiljalleen mukavassa maisemassa kulkevaa Kajaanitietä, toivottavasti eivät levennyshalut iske tienpitäjiin. Kuuluisasta risteyksestä otin muutamat kuvat. Vilkasta liikennettä oli nytkin ristiin rastiin.
Komea aiv-torni horisontissa tuli ikuistetuksi.
Olen huomioinut että useat viljelijät ovat ruiskuttaneet Roundupia heti toisen aiv-sadon sänkeen. Onko ohrapeltoja tulossa vielä lisää ensikesäksi? Haapavesi risteyksestä käännyin oikealle kalankuvan houkuttelemana. Ja aivan oikein, Kalajoen sillan parkkipaikka oli aivan täynnä autoja. Pysäköin jälleen sillalle, kameraa Ksatasen kotelosta kaivaessani huomasin hiljaisia onkijoita istuskelevan pitkin joenrantaa silmänkantamattomiin. Parilla onkijalla näkyi piippukin savuavan leukaperissä, ja kevyt piipputupakin haju leijui sillalle asti. Touhu näytti niin kiireettömältä ja rauhalliselta että alkoi melkein haukotuttaa. Varmasti mukavaa terapiaa, jos ei kilpailuvietti sotke harmoniaa.
Eteenpäin ajelin kääntyäkseni Vähäkankaan risteyksestä vasemmalle. Siistiä hyvin hoidettua kylämaisemaa oli mukava päästellä alle kuudenkympin vauhtia.
Ouluntielle vasemmalle, melkein heti oikealle, pohjapuolta ajelin Alavieskaa kohti. Ksatasella oli menohaluja, tuntui että tyhjälläkäynnillä laskettelimme alamäkeä. Alavieskan Virin talosta otin pari kuvaa.
Rautioon hujahti matka hetkessä, emmekä sielläkään kauaa vanhenneet.
Kasitiellä oli yllättävän vähän liikkujia, kaksi moottoripyörää toki tuli vastaan, saaden pyöräsaldoksi neljä tällä matkalla. Yksi nosti kättä, joten kaksikymmentä viisiprosenttia, on aika vähän?
Toki itse nostin kaikille. Rautiosta alkanut tihku ei sateeksi yltänyt, puolilta päivin olin kotona. Harmittanut olisi, jos en tälle lenkille olis lähtenyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti