lauantai 23. toukokuuta 2020

Nyt on kelit! 23.5.2020

 Ei liity varsinaisesti reissukuviin, mutta tällainen crossirata löytyi Houraatista. Taitaa F Kasi olla liian hienostunut moiseen hiekkaralliin.
 Kärsämäellä, (turpakukkulalla) sijaitsee tällainen pysäkki.
 Joki  ei nimeään ollut laittanut julki....
Reissumiehen näköinen on F Kasi, kun purkaa vähän varusteita sen päälle!

Kevään ensimmäinen todella lämmin päivä kutsui ajamaan moottoripyörällä! Sitä kutsua ei kannattanut vastustaa. Kevyet varusteet, kahvipullo toki mukaan ja reppu! Tankkaus systeemillä, suunta vapaa. Laitoin naviin osoitteen Haapavesi. Siitä on hyvä lähteä. Himangan kautta komenteli Mikko ajelemaan. Ilma oli kuin silkkiä, seitsemäntoista astetta mittarissa. F Kasi meni kuin sukkasillaan, vaikka vauhtia toista sataa. Kannuksessa komenteli jälleen kääntymään vasemmalle, luulin, että Sievin kautta vie mikko, mutta ei, Ylivieskaan kulki reitti. Tuttua polkua lentokentän tietä Haapavedelle taivalsimme. Käsittämättömän kevyesti kulki pyörä! Eikä pleksikään tuntunut enää haittaavan, päin vastoin. Toki humisi ja kumisi, mutta ehkä keveys johtui sen ilmaa halkovasta ominaisuudesta. Meinasi suupielen väsyä  jatkuvasta myhäilystä, jota kesti koko matkan. Muutama kilometri ennen Kärsämäkeä join kupillisen kahvia. Paikka jonkin joen rannalla. Kyllä maistui. Lämmintäkin riitti. Aloin järkeillä, täytyy tuon joen sittenkin olla Pyhäjoki, sehän menee näillä main. En kauaa murehtinut nimetöntä jokea, vaan tienpäälle veti mieli. Kärsämäki tuli äkkiä katsastettua, yllättävästi on kylä kasvanut siitä ajoista, kun siellä keikoilla kuljimme. Nelostietä ajelin alaspäin Vaskikellon risteykseen, josta Haapajärveä kohti. Tämä tympeä taival näyttäytyi aivan mukavana pätkänä, osasyy F Kasin kevyt vaivaton meno. Minun tehtävänä oli tarkkailla, ettei kesän matka budjettiin tule ylimääräistä lovea F Kasin liian hätäisestä menosta. Haapajärvellä tankkasi. Reisjärven suuntaan lähdimme rauhallista vauhtia, arvuuttelin, Sievi, tai Lestijärvi, Johanna oli moittinut Sieviin menevän tien kuntoa, joten helppo ratkaisu. Pysähdyin pienelle pysäkille, jossa join loput kahvit.
Matka taittui! Toholampi tuli kuin varkain, samoin Kannus. Tein itselleni selväksi, että F Kasi on minulle pyörä, jotan en  vaihtaisi mihinkään, sen ominaisuudet ovat niin tasapainossa, etten tiedä mitä parantaisin. Kotiin tulin kolmen jälkeen, vähn yli neljäsataa loistavaa kilometriä takana.

Ei kommentteja: