Kasilla helteessä. 30.6.2017

 Matka melkein lopussa, ensimmäinen kuva!

Kotona toinen!

Helle jatkuu, mutta virinnyt tuuli pehmentänyt ilmaa. Kasi oli nyt lähtövalmiina, tankissakin riittävästi bensaa, tielle vain. Kylän kautta vanhaa tietä Marinkaisiin, kasitietä päämäärättömästi etelään päin. Ilma oli huomattavasti ajokelpoisempaa kuin eilen. Tästähän alkoi nauttia. Kokkolan jälkeen jatkui sama suunta, mihinkähän tässä nyt matka? No käännyin bennäsin mutkatielle joka yhdistää kasitien ja vanhan kasitien. Mutta voi surkeus taasen. Mutkat entisellään, mutta tien pinta kohta ajokelvoton. Kuoppien ja kohoumien johdosta ajosta tuli todella mutkaista! Vanhalle tielle tulimme kuitenkin Kasin kanssa ehjänä! Suunta takaisin pohjoista kohti. Larsmon kohdilla alkoi ilmassa olla viileyttä, mittari putosi seitsemääntoista asteeseen! Nyt se ei haitannut, viilensi vain kuumaa oloa. Kokkolan ohi kiireen vilkaa, taasen alkoi lämpö nousta yli kahdenkymmenen mentiin. Nyt tämä seutu saa hyvitystä kevään surkeudelle. Olikin mukava päkytellä autojen välissä, niitähän oli, samoin paljon tuli pyöriä vastaan. Hellettä oli, mutta luonne toinen kuin eilen, olipas mukava ajelu!

Satanen iltahelteessä. 29.6.2017

 Tässä tuttu kauhistus edestäpäin....

 Täkaa päin...

 Näin sille kävi!

Näihin lukemiin päättyi todellinen helleajo.

Kun ulos meni, tuntui ettei tarvitsisi kuin sortsit ja t-paita ajoasuksi. Satasen sieppasin ajokiksi, oli tyrkyllä,  olin tuunannut vanhan kelvottoman pleksin palasen hieman eri asentoon kuin viimekesän lyhyeen päättyneessä testissä. Lyhyeen päättyi nytkin, vielä paljon lyhyempään. Houraatin pysäkillä sieppasin pois! Ajo muuttui taasen nautittavaksi, taitaa sittenkin olla hyvä tuo Satasen ei niin kaunis pleksi. Mutta kuumuus iski tiellä vastaan, aurinko oli sitä mieltä, että ajo jää lyhyeksi. Niin jäikin, Vitikasta vanhaa Ruotsalontietä takaisin, äkkiä pyörä elosuojaan ja vaatteita vähentämään. Olipas erikoinen pyrähdys!

Lellittelynimet! 29.6.2017

Ei nuo numeronimet oiken passaa. Jos Kaija kysyy kummalla lähdet vastaan, punasella kun kyse punasesta! Uudemmalla kun kyse sinisestä!?
Satanen on iskostunut jo näppäimiin niin, että antaapi olla. Lyhyt ja ytimekäs on Kasi! Antaapi sen tulla!

Piti testata rasvauksen teho! 28.6.2016

 Siivoaminen alkanut, meinasi unohtua 100 L, n  takaratas!

 Tässä huolto ohi ja molemmat rattaatkin kiinni.

 800 R kateudesta kalpea!

 Riipalla varmistus, että takaratas pysyy myös kiinni.

 100 L katselee tuttua asemaraukkaa.

 Tässä myös tärkeä kuva, peräöljyt ajettu varmasti kuumaksi, stefa pitää!

 100 L  poseeraa yhdellä tutuista vakiopaikoista.

 Aurinko klimaa Norppaan.

Kardaanin huolto suoritettu, edessä tietenkin koeajo. Ilma lauhtunut päivästä, aurinkoinen mutta yllättävän pehmeä. 100 L  ei pannut vastaan koeajo suunnitelmaa, en kertonut sille, ettei mitään suunnitelmaa ole! Mutta Karhin mutkien kautta Peitsolle, Kälviälle ja Riipan vanhalle asemalle. Asema oli vielä pystyssä. Karistin viimeisenkin apinan kaardaanin huollosta, kun tarkistin, että rattaan pultit ovat kiinni ja pysyvät! Matkaan. Koskenmaalle käännyin, soratie osuus oli mukava mutta kuoppainen. 100 L,n  renkaiden vähäiset kuviot purivat yllättävän hyvin Koskenmaan soratiehen. Miten sitten ne rupulirenkaat! Oikealle, Ullavaa kohti käännyin. Alkupätkä on nautittavaa loivamutkaa, mutta vähitellen alkaa routa saamaan otetta tiestä. Norpalla paistoi aurinko. Ilma oli lämmintä, asteista en tiedä, Satasen lämpömittari odottaa asennusta kaapin päällä! Katselin VatsAp viestejä, Anssulla visio jo Ducatin muuttamisesta, rupulit, takaosan pyrstön lyhennys, ja mitättömän pleksin poisto! Amikin oli ajelulla vanhojen talojen perässä, siinä sivussa kuva metsä Opelista.
Norpalta ajelin hiljalleen, routavaurioita väistellen Ullavaan, josta vasemmalle, olin päättänyt näyttää 100 L,lle  uutta pinnoitusta! Olisi mennyt lujempaakin ja paljon, mutta hillitsin kapulasta vauhdin noin sadan mittarinopeuteen. Sopiva näille mutkille. Kauhava Ylivieska tielle  vasempaan, tasapuolisuuden vuoksi, koska edellisellä kerralla käännyin oikeaan!  Toholammilta alkoi tavanomainen vasten aurinkoa ajelu. Ei se haittaa näissä kruisailu vauhdeissa. 100 L  hyrräsi tasaisen varmasti Kannusta kohti, maisemat alkavat olla vihreimmillään, aiv, n teko vielä joissakin paikoissa vasta alussa.  Kajaanitiellä en edes harkinnut kääntyä Väliviirteelle, annoin mennä suoraan kasitielle, 100 L  täytyy antaa tunnustus - on sillä mukava ajella! - Sanan varsinaisessa merkityksessä, mukava.  Kasitiellä oli kohtalainen liikenne, Ami tuli vastaan Hondalla, ajelin Koivistonperän tien risteyksen kautta, Ami kääntyi perään ja oikaisi koirakentän tietä. Oli pihalla jo kun ajoin elosuojaan. Siinä vielä muutama sana vaihdettiin. Talojen kuvausprojekti etenee mukavasti. Kello olikin jo melkein iltakymmenen kun  sammutin 100 L  mukavan reissun päätteeksi.

Kardaanin rasvaus. 27.6.2017

 Tässä operaatio puolessa välissä.

 Kuva perän puolelta.

Kardaanin boorit.

Toimenpide, jota ei saisi unohtaa vuosikausiksi, mutta jota ei kannata joka vuosi tehdä. Viimeksi Repa oli rasvannut vajaa kaksi vuotta sitten. Päätin aukaista ja katsoa mitä on syönyt. Olen ottanut tarkat kuvat joka kerta, niitä on hyvä vertailla nykyisiin. Mitään havaittavaa kulumista ei ole tapahtunut, yksi syy on laadukkaan kuparitahnan käyttö, Sitä oli vieläkin runsaasti booreissa kun aukaisin. Opetaatio on yksinkertainen, joka kerta jää aina yksi turha irroittaminen pois, nyt järkeilin iskunvaimentimen irroittamisen ilman, että ottaisin laukkujen telinettä kardaanin puolelta pois. Onnistui! Onhan muutenkin hyvä katsoa hieman ikääntyneen pyörän kulutusosia, taka jarrupalat kaksi vuotta vanhoja, vielä melkein hintalappu kitkapinnassa.

Kyläkierrosta Actionin ja 800 R,n kanssa. 26.6.2016

 Omenapuu on ollut juhannuksen ajan kukassa.

 800 R  Valstavalossa Ohtakarissa.

 Kolmesta eri kulmasta.

 Pilvet meinaa tippua niskaan.

Ja myötävalo latistaa tunnelman!

Nyt  puretaan viimevuoden ajokurjuutta ajamalla moottoripyörillä! Neljätoista ja puoli astetta lämpöäkin, ilma kohtuullisen pehmeää. Lähdin Satasella liikkeelle. Mitäs nyt, etuvalo pimeänä? Ei voi olla totta, toinen kerta, kun vaihdan pyörää! Systeemiltä ajelin takaisin, ja elosuojaan. Pitkävalo pelasi kun painoi sen vilkutus asentoon. Tuli mieleen eräs keikkareissu kun ajoimme Keuruulta Saarijärvelle yöksi, Transitin valot meni, Aukku joutui pitämään kaukovalo vilkkua koko ajan  päällä, että pääsimme yöksi nukkumaan. Katkaisija rikki, ei hyvä! Komautin vaistomaisesti lyhtyä, valot syttyivät, no niin se korjaus onkin paljon helpompi, voi olla polttimossa vika, tai sitten liittimessä. F K R,n otin käytöön. (Ei tuokaan ole hyvä lellittelynimi BMW F 800 R ,lle. Miltä maistuisi 800 R? Hyvältä. 100 L  ja 800 R. Se on siinä. Laitoin Actionin päälle, ajattelin ajella kyläkierroksen ja kuvata sen. Ohtakariin ensin. Siellä oli yllättävän paljon ihmisiä. Niin viimevuoden ajokurjuus? Ei johtunut pyöristä, vaan kuskin huonosta kunnosta. Nyt kohta neljännes satakiloa poissa, kuten lupasin jo viime kesäksi, muutenkin kunto kohdallaan. Se tietää paljon kilometrejä. Halpoja, koska 800 R kuluttaa reilulsti alle neljän litran, Satanen alle viiden litran. Ohtakarista pastorinmäen tietä kirkonmäelle josta Karhin mutkat ja kasitietä kotiin. Lyhyt mutta tunteikas ajelu, tätä täytyy saada lisää!

Toinenkin juhannusreissu oli mukava! 25.6.2017

 Norpalta kaksi kuvaa, varjo osoittaa, että aurinko paistaa.

Lyhyeksi jäi kuuman pallon vierailu, tässä jo varjot laimenemassa.

Pientä tihkua ripotteli maahan asti, kun aloin valmistella toisen juhannuspäivän ajosuoritusta. Otin eväät ja kahvit reppuun. Niin paljon annoin ilmalle periksi, että kumpparit hain jälkineiksi, ja Scotit käsineiksi. Kävin vielä portaillta vilkaisemassa, vettä tulikin melkein kaatamalla!
Taisi lähtö siirtyä, tai peräti peruuntua. Odottelin tuskastuneena sateen loppumista, ei, tuntui sakenevan vain! Taidan syödä eväät ja katsoa tuonnempana. Tuonnempi tulikin melkein heti ruokailun jälkeen, tihkua mutta ei suoranaista vesisadetta. F Kasin olin tankannut Kannuksessa, joten bensaakin oli. Kannukseen jälleen, nyt Ullavan tielle, Norppaa kohti. Suunnitelma alkoi kypsyä, olin vajaa kymmenen vuotta sitten lähtenyt etsimään tällaisella ilmalla aurinkoa! Silloin löytyi Kauhavan tienoilta. Nyt näytti, ettei löytyisi aivan heti. Hyvä! Norpalle menevällä tiellä oli muutamat routakhoumat, kuitenkin siedettävää vauhtia saattoi pitää. Mutta voi kauhistus, Norpalla paistoi aurinko! Paistoi niin kauan, että sain otettua kuvan pyörän varjosta. Nyt uusi suunnitelma kehiin... Sitä ennen voisi juoda hyvät kahvit. Toinen kauhistus, reppu olikin tyhjä! Olin jättänyt kaikki ruokatarvikkeet kotiin, kahvipullon myös. Tilanne latistui huomattavasti, ei ilman kahvia suuria suunnitelmia tehdä. Kuitenkin käänsin Ullavassa vasemmalle Kauhava Ylivieska tietä kohti. Iloinen yllätys odottikin, tie oli saanut uuden päällyksen. Tätä oli nautinnollinnen päästellä, F Kasi hyökkäsi halukkaasti loiviin mutkiin ja loivista mutkista pois. Äkkiä tulikin T-risteys. Alihaapala oli yhtä surkea kuin ennenkin, rapistuva liikekeskus. Kääntelin kapulaa vähän reippaammin kun Kaustista kohti ajelin, menohalut pyörällä ja minulla olivat korkeaa tasoa. Kolmeatoista laskimme merta kohti, lämpö laski myös, mutta ei romahtanut. Kokkolassa äkkiä oikealle, ehdin nähdä, että Motonet oli auki! Kasitiellä ei tarvinnut olla yksin! Oliko paluuliikenne tai mikä syypää? Eihän se F Kasia ja minua häirinnyt. Paitsi ajatus matkan loppumisesesta. En ollut tankannut eilisen jälkeen, bensan loppumisesta varoitteli pyörä oikein tosissaan, mutta luotan enemmän ajettuihin kilometreihin, joten ei paniikkia. Hyvin riittikin kotiin asti, riittää myös huomenna Systeemille.  F Kasin kulutus on runsaasta kolmesta vajaaseen neljään litraan sadalla kilometrillä. Halpoja ovat kilometrit! Koirahommat sotkivat illan ohjelmaa niin, etten enää lähtenyt ajelemaan, vaikka päälle jäivät nämä kaksi reissua.
ps. Huomenna tarkistan, oliko Satasen etukumissa vajetta vain minun mielikuvituksessa?

Mukava juhannusajelu. 24.6.2017

 Anssun työpaikan pihalla tutkittiin.....

 Hondan etuteleskooppia, joka hikoili..

Niin oli hikoillut Satasen peräntiiviste ennen ihmeaineen laittoa ölyn sekaan!

Sovimme, jos ei aivan puukkoja taivallta, ensimmäiseksi juhannuspäiväksi Amin ja Anssun kanssa pienen moottoripyörä ajelun. Yhdeltätoista Kannuksen Abc, lle. Sieltä sitten improvisoitua suunnitelmattomuutta noudattaen matkaan.
Valitsin Satasen pyöräksi. Ilma oli pilvistä, tuulista ajettavaa tämänvuoden juhannus säätä. Systeemillä tankkasin Satasen ensimmäisen kerran tänä vuonna!  Kiirettä ei ollut, lähdin Kannusta kohti. Mutta kasitiellä iski epäilys... onko etukumi vailennut. Kun tällainen epäilys tulee, siitä ei pääse ajamalla eroon. Päätin käydä vaihtamassa pyörää. Nyt olikin jo kiire. F Kasin sieppasin liikenteeseen. Melkein kymmenen minuuttia myöhästyin, pojat olivatkin jo paikalla. F Kasin tankkia en ollut täyttänyt Haapamäen jälkeen, joten oli hyvä liruuttaa muutama litra bensaa ajoliemeksi. Kilometrejä olikin kertynyt kolmesataa neljäkymmentä. Kolmetoista litraa rohmusi F Kasi tankkiinsa. Alavieskan soveimme seuraavaksi etapiksi, Raution kautta sinne, Raution Märsylän kautta! Tämä tiesi muutaman kilometrin soratietä. Viimeksi, kun Satasella sen ajoin, tie oli lanattu savinen ja liukas. Nyt ei ollut näitä ongelmia, normaali pinta, muutamat irtokivet ja irtosorat toki höysteenä. F Kasin renkaat ovat nyt hieman liukkaalla mallilla, tuntui ettei pitoa löydy vähääkään. Vauhdin säätelyllä siitä selviää. Ratiosta Alavieskaan suoraa, paikoin kuoppasta tietä ajelimme löysässä muodostelmassa. Ei löytynyt Alavieskasta kahvipaikkaa! Nyt päästettiin Ami kärkeen, pohjapuolen tien valitsi. Yliviesksta löytyi kekustasta Abc,n kahvipaikka. Ami tarjosi. Samalla käytimme tilaisuutta hyväksi ja teimme Imatran reissun reittisuunnitelman sekä aikataulun valmiiksi. Tämäkin suunnitelma sisältää improvisaatio option.  Seuraava kohde oli Anssun työpaikan piha. Portti oli kiinni, joten tutustuminen jäi katselun asteelle. Sovimme, että Anssu siirtyy kärkeen, ajelee Raudaskylään sieltä soratietä Sievin Järvikylään, me tietenkin perässä. Laitoin Actionin kuvaamaan.  Sorapinta oli hyvän tuntuista, hieman päällä oli paikoin täälläkin irtosoraa. Mutta F Kasi ei tykännyt niistäkään vähistä! Pojat huristeli omaa vauhtiaan, minä säätelin nopeuden F Kasin määräämään rytmiin, Jos vähän lipsutteli, tunsi, miten keula olisi lähtenyt heti mukaan, taitaa olla renkaiden vaihto Imatran jälkeen edessä. Nyt palasi mieleen viime syksyn suunnitelma laittaa Sataseen lievät rupulikumit.Se olisi sopiva näille teille. Olisi mukava tutkia sitten hieman muitakin maisemia, kun päällystettyjen teiden varsia. Sievissä pieni tuumaustauko Abc,llä. Tuloksena ajelu Toholammin kautta, johon Anssu luonnollisesti pysäköisi räyhäducatin. Toholammille jotava tie on nopeasti menettänyt pintasa. Aiemmin hyvä asfaltti on nyt kärsinyt pahasti. Anssu kääntyi kotiinsa päin Ami seurasi, päätin jatkaa matkaa. Tuuli tuiverteli kohtalaisesti, Ylivieskan pienestä lämpöaallosta oli muisto vain Toholammilla tämän reissun kylmin kohta. Kumma kyllä Lohtajaa kohti lämpeni siedettäviin lukemiin. Oikemuksen kohdilla ilmestyi Hondan valo jälleen taustapeileihin. Ami jatkoi suoraan Ruotsaloon, minä käännyin Perkkiöön johtaville teille. Mahtava kolmen pyörän reissu!

Satasen ajokauden avaus, kaksi kertaa! 18.6.2017

 Satanen kauan odottamallaan paikalla.

 Joskus pitäisi laskea tällaisten kuvien määrä!

 Satanen ylpistelee ajosuorituksen jälkeen.

 F Kasi myttää taustalla.

Satasen ajokauden avaus kilometrit!

Jälleen koeteltiin kameran kiinnityksen kestämistä oven kamanaan. Tuossa asennossa olisi kuvattu pilviä.

Kolme syytä, paremminkin olematonta syytä jotka pitivät Satasen telakalla. Huhu mp-verosta. Silloin päätin, että rokuulivuosi tulee! Öljyä tihkuva perän stefa, jonka vaihtoon menee noin tunti! Muutama ruiskun nielaisu syksyn viimeisessä ajossa!  Pari päivää sitten tein päätöksen, Satanen  ajoon! Vuotavaa stefaa päätin hoitaa stefojen kunnostus aineella. Trafilta minuutissa pyörä liikenteeseen. Ja huh... ne pätkäisyt johtuivat irronneesta korkista testiputken päästä. Tuttu vika. Jännitys jäi, korjaantuiko nämä  jutut näin helposti. Senhän tietää vain kokeilemalla. Kevyet varusteet päälle, kahdelta tielle. Päätin heti käyttää Satasta  lempipaikassaan, Ohtakarin sillalla. Iso luxuspyörä on aivan erilainen kuin F Kasi, jolla olen ajanut koko kevään. Pehmeä rauhallinen kyyti, hiljainen ääni, kuminauhamainen veto. Mutta kymmenen vuoden ajokokemus Satasella ei vaadi pitkiä harjoittelujaksoja, eikä lyhyitäkään. Nautinnollisesti kallistelin enen leiriä olevat mutkat. Sillalla muutamat kuvat. Tässä syntyi päätös ajaa ajokauden avaus Satasella!  Siitä lähdettiin, Action päälle, reitti Karhin mutkien kautta Peitsolle, Kälviältä Kannusta kohti. Tunne oli miltein käsin kosketeltavaa, Satasen tuttu hyrinä, pehmeä kyyti, ja vaivattomuus matkanteossa on moottoripyöräily retkeilyä parhaimmillaan. Sievin kautta Ylivieskaan, Kalajoelle käännyin, vasemmalta tuleva vastatuuli humisi visiirissä, satakaksikymmentä kilometriä mittarissa..... nyt muistin, tätähän piti testata nykiikö?  Avonainen testiputki oli syy syksyn muutamaan nykäisyyn. Testasin nopeaa kaasun antoa, vaihteita, ei mitään. Vielä oli jännitysmomenttia kotona, vuotaako stefa. Jos vuotaa huomenna uusi tilalle. Hiekkasärkkien risteyksessä on suuria myllerryksiä, uusi liittymä järjestely ruuhkauttaa hieman liikennettä. Lämmintä riitti. Kotona katsoin kilometrit, jotka olin nollannut Ohtakarissa, kaksistaa kahdeksan kilometriä. Tarkoittaa kaksinkertaista ajokauden avausta. Verrattuna F Kasin avaukseen, lämpöä oli noin parikymmentä astetta enemmän! Kävin äsken tarkistamassa, Ihmeaine on ihmeainetta ainakin vielä! Satanen is back!

MZ- ajoissa F Kasilla. 17.6.2017

Kahden "keikan" sovittaminen yhdelle päivälle, on joskus vaikeaa, nyt helppoa. Viedä Haapajärven näyttelyyn pokaalit, sekä ajella sieltä MZ-kokoontumiseen Keuruulle! Sää näytti paranevan koko ajan kun viikko vanheni. Alkoi olla vanhanaikaista matkakuumetta ilmassa- Hyvä!
Yritin maanitella Herrasmiesräyhäpyöräilijöitäkin mukaan. Ami lupasi lähteä ainakin alkumatkalle! En ottanut varavaatteita, enkä trangiaa mukaan. Sadevaate pussin köytin mustekaloilla istumen taakse. Uusi kokeilu oli Reppu! Tietenkin Act. oli ensimmästä kertaa MZ-ajon varuste.
Puoli kahdeksalta tasan saapui Ami sovittuun kellonlyömään pihalle. Kertoi jatkavansa Haapajärveltä Haapavedelle. No se sopii! Ajelimme mukavassa säässä Kannuksen, Sievin, jossa tankkaus ja Nivalan vanhan tien kautta Haapajärven näyttelypaikalle. Emme siellä vanhenneet kovin kauaa. Myllylän liikkeen edessä pysähdyimme, ja toivotimme turvallisia matkoja.  Ami kääntyi vasemmalle, minä oikealle. (Ei mikään poliittinen kannanotto.) Reisjärvelle menevällä tiellä otin ensimmäisen kahvitauon!

Kahvipulloa kohta kaivamassa repusta. Vinkki: Jos haluaa, että kahvi pysyy lämpimänä koko päivän terästermoksessa, vanha keino käyttöön, pullo villasukkaan. On hyvä!

Tässä laajasin myös actionin ensimmäistä kertaa. Epävarmuus mihin kamera suuntautuu kypärän katolla, on joka kerta mielessä. Nytkin ajoin vain pienen matkan ja tarkistin suuntauksen.
Reisjärveltä käännyin Lestijärvelle menevälle tielle, sieltä Kinnulaan, Kivijärvelle. Ennen Karstulaa otin pienen pätkän videota tarkistus mielessä. Nyt näytti hyvältä.
Kun sammutin kameran, ja lähdin ajamaan yllätti päivän ensimmäinen ja viimeinen rankkasade kuuro F Kasin ja minut totaalisesti. Olisi ollut mukava painaa kamera käyntiin, mutta vettä tuli niin sakeasti, etten  aikonutkaan pysähtyä, ajaessa sateesta nauttii eniten. Se oli lyhyt mutta rankka kuuro, melkein heti paistoi aurinko jälleen kuumasti. Tällainen ajokeli on parasta mitä tiedän.
Nälkäkin siinä sadekuuron jälkeen yllätti, kun löytyi sopiva pysäkki kahden veden välissä oli ratkaisu helppo, nyt syömään. Tällainen retkielämä on minun makuun, saa itse määrätä mihin pysähtyy milloin pysähtyy, tai pysähtyykö lainkaan.....

Nyt oli aika vähentää vaatetta. Lämpöä riittävästi. 

Karstulasta olikin mukavaa tuttua tietä Multialle asti. Muistin pienen metsätien pätkän, jossa evästin muutama vuosi sitten, kun olin Satasella MZ-kokoontumisessa. Samalle tienpätkälle, käänsin, oli aika vähentää vaatetta! Multialta olikin lyhyt heitto Keurulle, en edes viitsinyt etsiä Nuivanniemen leirintä aluetta, vaan ajoin sinne suoraan. Karttamuisti parempi kuin navigaattori!!

Tällaisia tuliaisia vein ajoihin. Nyt myös tutustuin Viestien toimittaja Kalleen, hieno mies, joka Keijon kanssa huolehtii ajajia yhdistävän MZ-Viestin synnystä!

Maaginen tunnelma iski heiti vastaan, kun ajoin portista sisään. MZ-ttejä juuri niitä, joita oli ollut jo seitsemäntoista vuotta sitten, kun ensimmäisiin ajoihin menimme Orivedelle. Osoitus pyörien ajattomuudesta. Ajattomia tuntuivat olevan myös ajajat. Monesti olen pohtinut, miten tämä porukka on näin yhtenäistä ja ystävällistä, onko taika MZtissä, jollaisen lähes jokainen omistaa, vaikka oma MZ, on telakalla, se pitää yhteyden tähän joukkoon. Tiesin, että vierailusta tulee lyhyt, koska en aio yöpyä. Mutta kun tuli mieleen lähteä, siirtyi se yhä uudelleen taka-alalle. 

 Tämän kaverin nimi ei tullut heti mieleen....

 Keijon entinen Trophy?

 Yamahan moottorilla varustettu MZ Skorpioni. Ainut heikkous nopea ketjun ja rattaitten kuluminen.

 Tuolla ei pahemmin räyhätty!

Suzuki Savage oli F Kasin kanssa "hieman" sivummalla.

Lämpimässä säässä starttasin paluumatkalle, Mitään ajatusta reitistä ei ollut. Kaikki vaihtoehdot olivat tuttuja, mutta se ei mikään haitta. Päätin katsastaa Seinäjoen uuden ohitustien! Keula kohti Poria ja Virtoja. Tällainen pitkä matka ei aiheuta minkään laista kiirettä, eihän se mitään auttaisi. Leppoisaa ajelua, pysähdyksiä silloin tällöin, yksi pakollinen, tankkaus Haapamäellä. 

Mukava taukopaikka ennen Virtoja. 

En kääntynyt Kitusen Kievariin, tankissa  oli melkein piripintaan bensaa, omat eväät mukana, nyt oli ajon aika. Peräseinäjoelle kääntyvä tienhaara tulikin yllättävän nopeasti. Parin auton perässä käännyin sinne. Autot ohitin heti kiihdytyksessä, pitihän kerran reissussa kokeilla F Kasin voimavarojakin. Niitä löytyi mukavasti. Peräseinäjoen jälkeen tuli kahvi mieleen. Mitäs muuta kuin pysähdyt linja-auto pysäkille, pullo esille ja nauttimaan. Farmari näyttelyn kylttejä esiintyi harvakseltaan kun lähestyin Seinäjokea. Mutta Seinäjoki jäi näkemättä, uusi ohitustie todella ohittaa kaupungin. Nopeasti se kyllä käy. Ihmettelin, eikö tällä F Kasilla ajaminen väsytä lainkaan, no hyvä, kun ei väsytä. Vakiopaikalla söin iltapäivä aterian. Kanariisiä ja nollaprosenttista kaljaa. Kahvit päälle. Ei ollut vieläkään kiire..... Laitoin Nokialaisen sille ohjaustankoon varattuun telineeseen, navi päälle kohteeksi Sainsalontie. Heh.... ettei eksy!

Ruoka miehen tiellä pitää ja bensa pyörän. Tässä iltapäivä ateria Alahärmässä.

Kasitiellä oli tavanomaista vilinää ja vilskettä, muutaman ohituksenkin tein, kuitenkin vauhti oli rauhallista, ajosta nauttimista täysillä. Kotona olin vähän ennen seitsemää. Muutama kilometri vajaa seitsemänsataa tuli päivän saldoksi. Aivan samanlaiset fiilikset ovat palanneet, mitä silloin, kun ajelimme Anssun kanssa MZ kokoontumisiin ja jopa ulkomaille. Kilometrit odottavat!!

Nelostiestä on tehty laulukin, milloin kasista? 11. 6.2017

Tämä sunnuntai näytti sopivan kaikin puolin hyvän ajosuorituksen tekemiseen. En aikonut tehdä mitään Ohtakarin lenkkiä, sillä varustin repun kahvilla,  yhdellä kana-riisi aterialla. Vähän juomaakin mukaan, jugurtti kaiken kruunuksi! Action kypärään kiinni, tavanomaiset Sinisalot ja  uudet Daytonat jalkaan.

Tarpeellista ja vähän tarpeetontakin tavaraa lähdössä kyytinottoon.

F Kasi olikin lähtövalmiina, varuilta vielä sadevaatteet mukaan,  Systeemillä tankkaus ja ilmanpaineiden tarkistus. Lisäsin taakse parisataa grammaa.  Vanhaa tietä Marinkaisiin, kameran suuntaus oli vielä tehtävä. Ennen Karhia katsoin tulokset, viimeinen säätö näytti hyvältä. Biscobin kautta oikaisin Kahvitielle, josta kolmelletoista. En muista, että vuosikausiin olisi ajo ollut näin helppoaheti alusta alkaen.  Ehkä Oulun reissu aukaisi kuskin jumit, kai pyöränkin? Kaustisen St-ykkösellä liruuttelin kahdeksan litraa futuristisen näköisestä bensamittarista F Kasin tankkiin.

Hyvin syönneen näköinen tankkauspiste!

Halsualle käännyin, melkein heti löytyikin sopiva kahvipaikka! Palasin takaisin kolmelletoista.  Perhon Möttösestä suunta Kivijärveä kohti,  Pitäisi olla soraakin tiedossa. Ei ollut! Raikkaassa aamussa ajellessa oli aikaa katsella  sivuillekin. Täällähän oli mukavia maalais idyllejä.
Nyt maistuisi jo toinen kupillinen kahvia! Sopivaan tienhaaraan laitoin pyörän parkkiin, kahvipullo esille!

Kahvittelutuokiossa on aina hohtoa, kahvin maku luonnossa omaa luokkaansa.

Ennen Kivijärveä käynnistin Actionin. Pieni pysähdys Kivijärvi infon pysäkille.

 Loivia mutkia kallistelin Karstulan risteykseen, josta käännyinkin viitan osoittamaan suuntaa. Tiiroon kylän läpi tämä polku vie, Tiiroon kylällä myös iso Anselmi oli käppäillyt alle kymmen vuotiaana. Annoin kameran nauhoittaa jonkin matkaa vielä Karstulaan päin. Enhän minä Karstulaan aikonut, Viitasaarelle käännyin,  kun tulin Kyyjärvi - Viitasaari tielle. Huopanan kosken pysäkillä pidin ruokatauon. Olihan  nälkäkin ehtinyt muistutella olemassa olostaan. Tällainen pieni tauko ajon lomassa  tekee matkasta entistäkin nautittavamman.

Kunnon evästauko venähti lähes tunnin mittaiseksi!

Kiire ei ole, voi rauhassa miettiä seuraavia polkuja ja  vaikkapa vain olla. Laitoin kameran päälle, kun jatkoin matkaa. Perhostelijoita seisoi joessa vyötäröä myöten uppeluksissa! Itään päin virtaava joki alkoi potea jo vesipulaa, vaikka kevät tulvat olivat sitä hieman helpottaneet.  Nyt oli suunnitelmassa tehdä mukava lenkki mäkisessä maastossa. Mutta harmin paikka, talvi oli koetellut kaltoin tätäkin tietä, joissakin kohtaa saattoi hieman kääntää kapulaa mutkaan tai mäkeen. Onhan tällä pätkällä varoitus jyrkästä laskustakin. Takaisin Viitasaari tielle. Päätin antaa kameran tyhjentää akkunsa loppuun. Kestihän se melkein nelostielle. Nelosen liikenne ei ollut lähellekään kasin luokkaa! Viitasaari on vilkaan näköinen paikka, Kuusikymmentä vuotta kun kävin paikalla ensi kertaa. Paikka on muuttunut täysin niistä ajoista. Samoin seuraava taajama Pihtipudas. Täällähän on maailman kauneimmaksi rankattu huoltoasema. Ei pahan näköinen lainkaan! Pyhäsalmella oli vaskikellot komeassa muodostelmassa, näkyi asiakkaitakin oleva! En vieläkään pysähtynyt tankille, Kaustisilta tankkaamalla bensalla liikuimme F Kasin kanssa edelleen. Huomasin, että ajoon on tullut aivan uutta fiilinkiä, ehkä jalkatappien madallus teki ajo-asennosta sellaisen ettei väsymystä tule lainkaan!! Kärsämäellä tankkasin, en lähtenyt tavanomaiselle Nivalan tielle, vaan Haapajärven! Tämä on mukava pätkä, Tuulimyllyjä on ripoteltu pitkin metsiä, näyttää, että ripotellaan yhä lisää, sillä leveitä tienpätkiä on tehyt useita, jotka päättyvät ei mihinkään. Niiden päähän tulee mylly! Mutta ajo oli aivan mahtavaa, tätä nyt täytyy jankata loputtomasti, minkäs voit! Haapajärvellä ei suuria näyttänyt tapahtuvan, yllättävän hiljaista oli seutu! Samoin Nivalan laita!  Sieviin päin koukkasin liikenneympyrästä niin, että jalkatappi ja kengänpohja pyyhki asfalttia. Tulikohan tapit liian matalalle? Ei hätää, niissä on joustava kiinnitys! Osoituksena F Kasin väännöstä nousu Kalajokilaaksosta ylös kankaille ei laskenut nopeutta kuutosvaihteella ja tasakaasulla yhtään. Mittari pysyi kuin nakutettu sadassa kymmenessä. Tämä hyvä vääntö takaa sen, että pyörällä on helppo ajaa määrättyä nopeutta, sitä ei tarvitse jatkuvasti korjailla. Kolme litraa satasella on F Kasin kulutus tällaisella matkalla, mielestäni vähän. Aprikoimme Amin kanssa talvella, millaisen pyörän hankkisi, jos saisi valita yhden, jolla pitäisi kaikki pyörä ajot tehdä. Nyt tiedän minkä valitsisin! Hyväkin reissu päättyy joskus, niin tämäkin! Vähän päälle viisisataa kilometriä tuli mittariin, mitään ongelmaa ei olisi ollut jatkaa vaikka saman verran lisää. Palkkioksi F Kasille hommaan  Motonetistä uudet öljyt ja putsarin!

Testaamista testaamisen vuoksi. 9.6l.2017

F Kasi kadotti vilkkunsa, pitkätvalot ja tyytyttimen! Kylvönajan kun seisoi sateessa, teki tällaisen protestin. Soitto EMC, lle perjantaille klo 16.15 aika testeriin. Ami lupasi tulla mukaan, noin tunnin takamatkalla.  Leppoisa ilma suosi Oulun  reissua, kamat päälle, koirat häkkiin, ajatuksissani kokeilin vilkkua, pelasihan se! Samoin pitkätvalot jne.... Soitin Emssille mitä tehdään. Kun reissun päälle menossa, eikö testata? Heille sopi. Ajelin ruuhkaista kasitietä pohjoiseen, onneksi varasin aikaa, sillä keskinopeus jäi tuonne seitsemänkympin tienoille. Mutta ei hätiä, viisitoista minuuttia jäikin kassaan. Kassaan joita tarvittiin heti. Ajatuksissa ajoin emc,n tienhaaran ohi. Sitten olinkin lähiökatujen labyrintissa. Yritin huutaa apua Nokia Hereltä, mitenkäs huudat, kun teline ja kuulokkeet kotona! Aina vain kadut pienenivät. Kääntelin sisäpihoilla u-käännöksiä, koko ajan tuntui, että asukkaat olivat valmiina heittelemään tyhjillä ja täysilläkin olut tölkeillä, porras tralleilla, haravilla ja muilla taloustavaroilla. Onneksi en kuullut manaamisia joita hölmistyneet asukkaat heittivät perään. Vihdoin normaali tie edessä. Olin nähnyt kohteen hyvinkin läheltä, mutta niin kaukaa. Nyt päätin soitolla varmistaa, että varmasti osun perille. Niin onnistuin vihdoin tavoitteessa, toki myöhässä. Ami odotti jo pihalla. Pyörä testiin, eihän siitä mitään vikaa löytynyt.
Sitten ei muuta tehtävää, kuin ajella kotiin.... Mutta! Taukokartanolla Ami söi, minä kuolasin kahvikupin takaa, pyörät tankattiin, ajettiin satametriä Ouluun päin takaisin....
Siikajoen pohjapuolelta käännyimme kohtalaisen pinnan omaavalle nelinumeroiselle.  Siinähän oli muutama loiva mutkakin, vaikka joki jo näin lähellä merta oli oikaissut uomansa, niin, että tiekin olisi voinut olla suorempi. Mikäs sen mukavampaa. Vanhalle tielle tulimme vähän liiankin äkkiä, vaikka olihan sekin siistiä polveilevaa vanhaa kasia. Entisen Pattijoen pitäjän läpi huristelimme hieman viilenevässä iltapäivässä, Raahe ohitettiin nopeusrajoitusten suosittelemaan vauhtia. Autoja oli paljon vähemmän kuin Ouluun mennessä, ei kuitenkaan aivan tyhjää tietä tarvinnut ajella. Pyhäjoella koukkasin keulapaikalle, lämpö putosi  Oulun runsaasta paristakymmenestä neljääntoista. Ei haitannut, viilensi sopivasti helteistä oloa. Kotona olimme seisemän jälkeen, Ami lähti saunaan, minä laittamaan koiria ulos! Oikein mukava reissu!