Kovasti mainostivat Valiomyrskyä vuosisadan myräkäksi. Ajattelin käydä katsomassa niin kauan kuin vielä kunnialla pääsee kaatuneiden puitten ja sähkötolppien lomassa. F Kasi oli lähempänä ovea, painoin starttinappulaa kolmen maissa. Moottoripyörässä ei oikein tiedä, mistä tuulee, nytkin oli vaikea hahmottaa sen suuntaa. Mutta Lätin navetan takaa iski sellainen puhuri, että ohjaustanko tuntui lähtevän omille teilleen, eihän F Kasin moottori vähästä säikähdä, vaan paineli samaa vauhtia eteenpäin. Sain koottua ennen metsän laitaa itseni säikähdykseltä, venyneet kädetkin palautuivat normaalimittoihin. Ohtakarin sillalla tuuli rivakasti Kalsosta päin. Niin rivakasti, ettei mielellään sinne kameraa suunnannut, hiekkapuhalluksella Olympuksen linssin ominaisuudet eivät ainakaan parane. Kova tuuli ei välittänyt siltapenkereestä mitään, lykkäsi toisella puolella vettä Piukkia kohti komeina pärskeinä. Kotiin ajelin myötäsessä, Kävin vielä kääntymässä Houraatin pysäkillä, niin oli mukavaa päästellä F Kasilla kovassa tuulessa. Ei malttaisi lopettaa ajoja tällevuodelle vielä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti