Tästä ne ajelut aina alkavat.
Kutuksen korvessa yritin vastata taskun soittoon. 
Ksatanen ja Tastulan järvi.
Vintturin Nuorisoseuran talolla kävimme jo The Stringsin kanssa puukaamassa.
Aurinko suunnassa nolla nolla, blues brothersit päähän, visiiri auki ja hanaa!Joskus kannatta lähteä ajelmaan ilman mitään suuria ajatuksia, suunnitelmia tai teemoja. Kuin varkain puin ajokamppeet päälle iltasella, Ksatanen myötäili höylisti starttinappulan painallusta hörähtämällä käyntiin.
Lämpömittarissa oli neljätoista astetta, joka ei pitänyt paikkansa? Ilma oli paljon lämpimämmän tuntuista. Olin turjustanut vaatetta sillä mielin, että eilisen kaltainen viima iskee vastaan. Toisin kävi. Ison-nevan kohdilla alkoi tulla jo hiki.. No ajellaan nyt lämpimässä, kun eilen sai koleutta aivan tarpeeksi. Biscopin mutkien jälkeen hyrryytin Jyväskylän tietä Ala-Veteliin, jossa Ksataselle maistui menovesi mittarista lirutellen. Seljesen tielle veti taasen, vaikka vasta eilen sitä ajelin. Uusi pinta on niin hyvä, ettei malttanut poissa pysyä.
Tärinähälytin puhelimessa kertoi jonkun yrittävän yhteyttä. Yritin vastata Kutuksen korvessa Kaijan soittoon, mutta totesin taskun kai olleen asialla. Olin ajanut parin pyörän perässä tähän pysähdykseen asti. Nyt jatkoin matkaa yksikseni, tie on todella hyvässä kunnossa, vähän jopa kallistelin Ksatasta. Väkevästi väänsi mutkista nelosella ulos.
Jylhän jälkeen oli tien viereen pysäköity Volvo, jonka kuski viittoili jotain. Hiljensin, ja kun katsoin vasemmalle olin pudota BMW,n satulasta! Olisiko Jylhän kylätalo, joka oli saanut satoja moottoripyöriä pihalleen! Äimistyin niin, etten älynyt pysähtyä kuvaamaan, ja kun vastaan alkoi lappaa lisää kaksipyöräisiä, en hirvennyt takaisinkaan kääntyä. Muistelin, että Vaasalaisilla ja Pietarsaarelaisilla on tyyli ajella tiistaisin ennalta määrätty lenkki, kahvit juodaan matkan varrella. Huominen Jamaanveot ajelu kalpenee lukumäärän osalta tälle porukalle, mutta Kyöstin sanonta, "vähän mutta hyvää" on voimissaan.
Ennen Kauhavan tietä käännyin Tastulan järvelle ja Vintturiin menevälle tielle. Tastulan järvi imaistiin tyhjäksi muutama vuosi sitten, auttoiko projekti järven tilaa, en ole kuullut asiasta puoleen enkä toiseen. Nätti lampi kuitenkin. Vintturin ns. talosta otin parit kuvat, talo on ensimmäisiä keikkapaikkoja joissa kuljimme.
Kauhavan tiellä papatti musta V-moottorinen edellä. Jatkoi Toholammin suuntaan, mutta me Ksatasen kanssa käännyimme Kälviän tielle.
Viime kesänä yritin tehdä tieteellistä tutkimusta siitä, miksi rannikolle johtavat tiet suuntaavat aina aurinkoa kohti reittinsä. Sama mihin aikaan illasta ajelee rannikolle, aina on tuo kirkas pallo suoraan edessä. Olisiko tientekijät iltasella ottaneet suunnaan länteen laskevasta auringosta, tai aamuvirkkuina itään?Entäs lehmikarja, kun palasi iltaisin maalikyliin lypsylle metsien kätköistä, näidenkö suunnittelijoiden satoa tämä kummallisuus? Mitenkäs jokien suunta, ne johtavat juoksunsa auringonlaskuun, tiet myötäilevät usein vesistöjä? Samalla kun teorioita kehittelin heitin ne romukoppaan. Ilmiön syvälliseen selvittämiseen voisi anoa Leader rahaa eu-lta, tehdä projektityöryhmän kanssa tutkimuksen ko. ilmiöstä. Lopputuloksesta ei niin väliä, kunhan muutamat kokoukset ja ja knippu papereita tulisi aikaseksi, ja rahaa.....
Nyt oli asiaan hyvä lääke. Kunnon aurinkolasit ja visiiri auki. Tämän operaation jälkeen lähdin liikenteeseen, mitäs tapahtui? Aivan pilviä hipova fiilinki iski kuin salama. Suuressa ekstaasissa ajoin läpi Ullavan vehmaita kyliä, Välikylällä hidastin melkein kävelyvauhtiin, nyt piti nauttia koko rahan edestä.
Kotona ajoin Ksatasen elosuojaan, aukaisin vaihdelaatikon öljypropun, notkeasti kuumat voiteet lirisi astiaan. Huomenna uudet tilalle. Tässä oli ajelu, jonka poisjäänti olisi harmittanut pitkään.... hmm.. miten niin? Mistä sen olis tiennyt, kuin ei olis tiennyt harmittaa??
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti