MZ kokoontuminen ilman MZ,tiä.

Tässä kuvassa pitäisi olla MZ-etz lähtövalmiina Multian MZ-Trerffeniin. Kuten tarkkasilmäinen katselija huomaa, ei ole.  Syytä en tiedä, miksei Mitsi halunut reissuun lähteä. Eilen näytti vielä hyvältä, kiillottelin pyörää, suihkutin CCR,ää liittimiin jne.. Lähti ensimmäisellä käyntiin, kävi nätisti. Päätin tehdä pienen koe-ajolenkin. Öljyn ostoreissu sopi lenkiksi hyvin. GT Erkkilällä Mitsi käynnistyi vielä ensimmäisestä potkusta, mutta Koivistonperän tiellä oli meno jo takkuista. Eikä etz suostunut käynnistymään enää kotona.  Joten vaihdoin pakkaukset Ksatasen kyytiin. Täytyy ottaa Mitsi nyt lähiaikoina isonnuslasin alle. 

Aamulla 13 kesäkuuta painoin Ksatasen starttinappulaa, kello näytti puolta kahdeksaa. Mukana oli enemmän tarpeetonta kamaa kuin tarpeellista. Majoitusvälineistä lähtien, vaatetta vaikka pohjoisnavalle matkustamiseen.  Ilma oli ihanteellinen, kostea pilvinen, mutta lämmin. 

Lappajärven Tarvalassa ensimmäinen pysähdys, matkaa taitettu 134 kilometriä. Söin pienen aamupalan. Järvi näyttää tässä kohdin matalalta, ranta soista.
Legendaariselle 66 tulin Kuortaneen kohdalla,  liikennettä kohtalaisesti, tie hyvää,  sitä edessä tarpeeksi pitkästi. 
Kitusessa join aamukahvit, ja juotin Ksatasen. Väkeä liikkeellä kohtalaisesti.
Koiran ja huuhkajan risteytyskö tien päässä?
Ajelin Multialle reittiä Lohtaja-Kokkola-Pännäinen-Kortesjärvi-Lappajärvi- Kuortane-Virrat-Keuruu - Multia.

Koska en tullut Mitsillä, jätin Ksatasen vääräuskoisten parkkipaikalle, tosin lipsumista havaittavissa tästä säännöstä!  DDR pidettiin pysähtyneisyyden pesäpaikkana, sieltähän Mitsi on kotoisin, sama piirre on havaittavissa Mitsi Miitingissä,  mitään ei ollut muuttunut siitä, kun ensimmäisen kerran osallistuimme Anssun kanssa Oriveden kokoontumiseen.  Osanottajat ehkä hieman aikuistuneet?  Tämä pysähtyneisyys pelkkänä positiivisena huomiona, jotain pysyvääkin!  Kuten kuvastakin näkee, turhaa jännittämistä ei kokoontumisessa harrasteta. 
Ampion Matti lähdössä sotaan sota Mitsillä. 
Vakituinen vieras Mitsimiitingissä, Fastmanin Ville Ruotsista.
Villen pyörä. Tarkemmin kun katseli kuin pakasta revittyä ETZ,tiä olisi luullut, että se on tuotu kuomullisella peräkärryllä, niin puhdas oli pyörä. Kuitenkin takana satoja kilometrejä ajoa!
Korkitkin olivat tyylikkäitä vanhemmissa Mitseissä.
Vähän aikaa kierreltyäni alueella, päätin lähteä vastaan kiertoajelulle lähtenyttä porukkaa. Ajattelin odottaa tällä Petäjäveden lähellä olevalla pysäkillä, ja ottaa videolle, kun letka saapuu. Eihän sitä alkanut kuulua. Lähdin hiljalleen ajelemaan Petäjävettä kohti. Eikös savua alkanut näkyä juuri kun käännyin Jyväskylän tielle. Eipäs enää mahdollisuutta ottaa kameraa esille. Siinä jäi hyvät savukoneet videoimatta.  Päätin ajella Kintauksen kautta Uuraisille ja sieltä takaisin Multialle.  Tälle matkalle sattui reissun soratie osuus. Tie oli kovaa savipohjaista, pito melkein yhtä hyvä kuin asfaltilla. Huonopuoli pehmeään soraan on täristäminen. Mukavaa kuitenkin päästellä vanahanaikaista tietä pitkin. 
Tässäkin ollut joskus ökytalo. Nyt eivät pellot riittäisi eu-n vaatimuksiin, joten ehkä parempi ollut luovuttaa?
Maisemat kuitenkin komeita. Taivas oli koko päivän kuvan mukaisessa pilviverhossa, sillon tällöin visiiriin tipahti pari pisaraa, mutta oikeaksi sateeksi ei äitynyt lainkaan. 
Vääräuskoisten parkkiin oli tullut tällainen otus. Ural trike?
Hollannin kuski veti sikeitä matkan rasitusten uuvuttamana. 
Jonkuverran omanarvon tuntuinen koira... Asui Mitsin sivuvaunussa, jossa myös matkusti. 
Holskun pyörä oli todellinen sekasikiö. Rotaxin moottori, Mitsin muut osat, höystettynä Fun mallin katteella.
Karri Tuovinen oli tuonut Mitsi osaa myyntiin, ja kyllä kauppa kävi. Minäkin ostin toisin itselleni coretexistä tehdyn hupun. Ajomukavuus parani taas pykälän. 
Haapalainen tekee rihkamakauppaa Linnan Ekin ja Pölkin Anun kanssa.
Sotamizejä oli useampikin mukana.
Tässä urheilukoneiden aatelia.
Vääräuskoinen Ksatanen oli tunkeutunut keskelle pyhintä.
Tässä nätti Mitsi.
Toinenkin Bemari kielletyllä alueella. Ruma ko mikä tuo lamppusysteemi, mutta kyllä tuolla ajelisi.
Linnan Ekin ajopyörä, käynyt jo  parikin kertaa Europassa, ja tulee käymään vielä useasti. 
Vähitellen hankkiuduin kotiinlähtöön,  ajelin Väätäiskylää kohti ajokelissä, johon en mitään toiveita keksi sen parantamiseksi. Ennen risteystä alkoi kiinnostaa paikka, Housukoski, jonka läpi virtaa Soutujoki, jossa on putous nimeltään Palsakoski. Tälle putoukselle on tehty oikein näköala tasanne. Kuvasta voi päätellä, kannattiko?
Ähtäriä kohti ajellessa iski iltapalan nälkä,  kääntelin Ksatasen pysäkille, jossa evästin.
Tähän kuvaan ei saa tulla Ksatasesta edes varjon hiventä...
Mitäs ihmettä tuossa taulussa on? Ei mitää, muuta kuin se, että kun olin pieni, kulki Lohtajan läpi lina-auto, jonka päätepysäkki oli Myllymäki. Lähtöpaikka Kalajoki. Ihme reitti...

Lappajärvestä otin sitten reissun viimeiset kuvat. Mukava vääristymä horisontissa. 

Vähän päälle seitsemänsataa kilometriä tuli matkaa, oli mahtava reissu,  mitään siihen lisäämättä, tai pois ottamatta.