Ilmanpuhdistaja

Ksatasen "skuuppi"....

Olihan se jo vaihon aika.

Mikään kummonen toimenpide ei tuo filtterin vaihto ollut. Ahtaaseen paikkaan ovat insinjöörit kotelon pistäneet.

Nyt seuraavaksi kardaanin rasvaus.

Helppo homma

Jopa meikäläisen tasoiselle mekaanikolle. Ruuvien aukaisua oikeassa järjestyksessä. Ilmanpuhdistin on nyt hyvä vaihtaa. Ongelma on miten katteen alaosan korjaa, aikamoista palapeliä tiedossa. Yksi mahdollisuus tasata se murtuman alareuna, ja vetää tukirauta siitä kiinnikekohtaan. Kosmeettinen haitta ei kovin suuri.

Tästä se alkaa

Katteisiin pitäisi kajota ensimmäiseksi työrupeamaksi. Kardaanin rasvaus myös kuuluu talven touhuihin. Onneksi ruuvihuoneessa on tilaa ja lämmintä.

Joulukäynnistys

Tohtori saa parinkuukauden vesihöyryt kintuilleen. 96

Joulupäivänä 2008 pakkasta vajaat pari astetta, lunta ei nimeksikään.
Ksatasen käynnistin pitkän tauon jälkeen. Höyryä lykkäs komeasti Suzukia kohti. Huomenna siirrämme Ksatasen huoltohuoneeseen, ja alkaa katteen purku, toivottavasti myös kokoaminen muutaman ajan kuluttua.
Toivotam hyvää joulunajan jatkoa, tarkoittaa ajan kulumista nopeasti kevään koitteeseen.

Yksi kesän mukavimmista

Oli tämä veteraaniralli päivänä ajeltu keski-Suomen lenkki. Kävimme Saarijärvellä Linnan Ekiä puhuttelemassa. Ajoimme Ähtärin kautta. Keli oli hyvä koko matkan. Tämä kuva otettu Kaustisilta, Nesteen pihalla. Bandit tukki vain muuten kuvaan.

Viikot eivät ole veljeksiä

111
Näiden kuvien oton välillä on viikko. Ylempi kuva otettu 11 toukokuuta Kauhavalla.
Alempi 17 toukokuuta Purmossa.
Se mitä kuvat eivät kerro on lämpötila ero. Ylemmän kuvan 31 asteesta on pudottu alemman plus kuuteen.

Melkein kaksi eri asiaa

Tällä Oulunjärven kierroksella oli ajofiilis mahtava.
Seesteinen maisema jossain Ruotsissa.

Parin päivän päästä olimme hieman erilaisissa maisemissa. Täällä fiilis syntyy eri elementeistä, kuin Oulunjärven kierroksella.

Tutkaillesani noita viimekesän ajoja koin valaistuksen! Voipi olla, että tämä on täysin henkilökohtainen, vika / ominaisuus.
Mikä moottoripyörällä ajossa on se juttu? Päätin jaotella sen karkeasti kahteen leiriin, jotka toki menevät päällekkäin, sisäkkäin, ristiin rastiin, joissa on pieniä sivuvivahteita, ja vähän isompiakin.
Mutta näin päättelin:
Ajofiiliksen tulo.-
- Se tapahtuu usein yllättäen, heti ajon alussa, keskivaiheilla, tai aivan lopussa. Siihen eivät vaikuta sää, ei matkan pituus ei ajettu tie.. ei.....
Ensimmäinen osio:
Varsinainen moottoripyörä matka:
-- Harkittu kauan suuniteltu, useimmiten ptkä, komeisiin maisemiin tehty.
Nyt olisi itsestään selvää, että tällä osiolla ajofiilis olisi vakio? Onko näin? Ei minun mielestäni. Vertaan Norjan reissua, teimme moottoripyörämatkan erästä Euroopan hienointa maisemareittiä pitkin. Maisemat olivat henkeäsalpaavia, mukava oli pyörällä siellä mutkitella, mutta ei fiilis taivaisiin noussut.
Toinen osio:
Vertaan pätkää Vaala - Paltamo, teoriassa yksitoikkoista kangasmaastoa, mutta fiilinki oli käsittämätön. Tai ajoa Kauhavalta kotiin nopeasti kylmenevässä säässä, siitä ei ajofiilis parane.

Mysteerio tuo ajofiiliksen tulo?

ps. Pitäsikö pitkät reissut jättää pois jo kustannussyistä? Ei todellakaan. Niiden ajofiilis syntyy ennen reissua, toki reissullakin, ja rajattomaksi aikaa reissun jälkeen.

Tätä kokeillaan ens kesänä. Otto, ensin vähän varovasti?

http://www.youtube.com/watch?v=ht3DMDx1spo

121

Vuoden 2008 ajot (suluissa vuosi 2007)

Ajokausi alkoi Ksatasen osalta 31.03.2008. (13.03. 2007)
MZ,tin 20.8. 2008 (23.06.2007).
MZ,tillä ajoin vain kaksi tankillista. n. 500 km.

Tässä Ksatasen tilitys:
Aloituskilometrit: 64860 km. (47645 km. -07)
Nyt mittarissa: 78968 km. (64876 km. )
Ajoja tuli: 14108 km. (17231 km)
Öljyt: 3 x 3571 km. 10700 km. (3 x 5743 km)
Vaihteistoon: 3 x 4300 km. 13000 km. (2 x 8615 km.)
Tankkasin 46 kertaa
95 okt bensaa 754 litraa ( 884 litraa)
Keskimäärin tank. 16.3 litraa ( 16.08 lit.)
Keskikulutus: 5.34 litraa / 100 km. ( 5.13 l /100 km. )
kesk. litrahinta, n. 1.4 eur. 1055 eur. ( 1149 eur. )

Pohjoisin tankkaus: Tornio
Eteläisin: Kyyjärvi
Läntisin: Dovre Norja
Itäsin: Paltamo
Korjaukset:
Uusi istuinpäällinen 64860 km.
Huollot:
Uudet jarrupalat eteen: 65825 km.
Uusi etukumi: 67954 km.

Suuntautumisia

Tuolta järven takaa olisi suunnitelmissa kiertää kotimaan pitkällä lenkillä. Mikä javri?

Ja näissä maisemissa ulkomailla.

Pientä kutinaa

(kuva ei liity mitenkään retkisuunnitelmiin)

Ensikesän ulkomaille suuntautuvan reissun suunnasta....

jo talliin

Tänään lykkäsin Ksatasen talvehtimispaikalle. Seuraavana operaationa on katteen purku.
Ami oli yrittänyt työntää pyörää suoraa keskiseisonta tuelta alas, ja sehän ei onnistu.
Murtuma oikeanpuoleiseen alakatteeseen. Tilauksessa on.
Tuo motivoi vähän syvempienkin huoltotoimenpiteitten teon.

Joko talliin?

Kovaa Jaakobin painia tässä joutuu harrastelemaan, joko se olisi Ksatasen ja Mitsin talviteloille laiton aika?
Nythän olisi vielä suhteellisen lämmin tehdä syyshuolto pyörälle. Mutta jos hyvät kelit tulee vielä. Entäs, jos ei tule, ja ilmat kylmenee niin, ettei edes huoltaa tarkene. Taasen jos ajattelee, olisihan mukava ajella vielä marraskuussa, mutta pyörä purettuna!? Mutta taasen... Jos kunnon huollon ehtii tehdä, se tietää rauhallisia yö unia kesää ajatellen???
Ei ole päätöstenteko helppoa, ei ole.

Tulipalo

Anssu tankkaa Tohtoria.

Kaksi tankkia yhdessä pyörässä on ylellisyyttä.

Valon vähyys, huonontaa kuvien laatua, muutama otos palopaikalta.

Nettiä selaillessa huomasin Keskipohjanmaan sivuilla uutisen, että Jepuan vaneritehdas on tulessa. Tänä iltana ei ollut tarkoitus lainkaan lähteä ajelulle, mutta tuossa olisi pieni tavoite, käydä katsomassa onko tilanne hallinnassa.

Kamppeet päälle, ja viiden aikaan tielle tulipalo kiireellä, joka laimeni kun huomasin talvinopeusrajoitusten tulleen voimaan.

Kiirettä hillitsi sekin, että näin tutun pyörän huilailevan Kotieläinpuiston kohdalla olevassa liittymässä. Eikä kuskia missään. Kokeilin että moottori on kuuma, ei voi ajuri kaukana olla. Päätin lähteä ajelemaan Koutoselle päin jospa kävelijän tavoittaisi. Mutta ensin viesti kännykällä. Sitä näppäillessä Matin auto pysähtyi kohdalle, ja Anssu nousi kanisterin kanssa Nissanista.

Odotin että sai Suzukin käyntiin, ja pääsi lähtemään kotiin päin.

Ksatasen kanssa painelimme Jepuaa kohti. Voimaan tulleet talvinopeudet tekivät valtavia ruuhkia kasitielle, matkan teko oli hidasta. Vihdoin käännyimme Jepualle johtavalle mutkatielle. Opastaja tuli heti matkaan, savun haju oli voimakasta, ja se voimistui koko ajan Jepuaa lähestyessämme. Savua alkoi näkyä tielläkin. Lapuanjoen eteläpuolella oli itse palopesäke.

Paloautoja oli paljon, pari ambulanssiakin vartosi. Otin ensin kuvia Oravaisiin johtavalta tieltä. Sitten siirryin Seinäjoen tielle, josta myös valokuvasin. Harmi vain, että pimeys alkoi haitata.

Kun enempää kuvia ei ollut järkevä ottaa, lähdimme Ksatasen kanssa kotia kohti.

Ja jälleen ruuhkautui tie. Kun tämä tapahtui molemmilla kaistoilla ei ohittamaan kannattanut lähteä. Meidän jono kulki seitsemääkymppiä! En aivan statisti kuitenkaan ollut, noukein auton aina sieltä täältä, kun tilaa oli. Ja selvisihän se hitaus. Joku avolavan päällä kuomua kantava pick-up mateli jonon keulilla. Kun sen ohi pääsin saatoi nopeuden nostaa jopa kahdeksaan kymppiin. Lämpötila laski yhdeksästä kuuteen asteesen, ja siitäkin velä neljään Kokkolan jälkeen. Ilta pimeni jälleen nopeasti, visiiri auki hujautimme loppumatkan Perkkiöön, jonoista huolimatta arvokas reissu.

BMW K-100 LT kaksi vuotta 14.10.2008

Ksatanen ja kuski toivottelevat syntymäpäivänä sileitä kilometrejä tämän kauden loppupuolelle, ja ensi ajokaudelle. Jamaanveot Klaanille erityistoivotukset.

Todellisuudessa Ksatanen on jonkun verran vanhempi, kuin otsikko kertoo. Perkkiöön se tuli tasan kaksi vuotta sitten, 14.10.2006. Mittarilukema oli silloin kun kiersimme tutustumisreissulla "klassisen" 47377 km. Kuvassa olevasta, kun vähennetään tuo lukema, saadaan kahden vuoden saldoksi 31253 km. Kesää kohti vajaa 16.000 km.

Tässä kohdassa pysähdyimme myös kaksi vuotta sitten.
Näillä maakunnassa tapahtuvilla pienillä pyrähdyksillä on löytynyt "vakiopaikkoja" joiden kohdalla aina pysähdytään kun ohi ajetaan. Joskus nämä ovat myös retken kohteita. Tällä hetkellä niitä on neljä. Vanhin on Ohtakarin silta. Muut kolme ovat, Gertrusbron sillankorva, Norpan järvi, uutena Korpelan Voiman pato. Sattumaa tai ei, nämä kolme viimeistä ovat jokainen lähes saman matkan päässä Perkkiöstä. Näissä käynti tuottaa noin sadan kilometrin ajonautinnon. Ensi kesälle taitaa jäädä käynti kaikissa vakiopaikoissa samalla reissulla?
Ksatasen synttäriretkeksi valitsin Korpelan padon. Miksi, niin miksi? Nämä ajelut vain muodostuvat, niillä ei ole etukäteis suunnitelmaa, ei nytkään. Tai oli vähän.... Halusin käydä pysähtymässä tuossa Lohtajan kyltin kohdalla, koska niin teimme myös kaksi vuotta sitten. Kyltiltä matka jatkui Kannukseen ja Korpelaan. Ajoilma mitä parhain. Lämpöä vähän alle kymmenen astetta, leppoisa tuuli länneltä. Nämä lokakuun ajot ovat ennakko epäilyksistä huolimatta olleet ajoja parhaasta päästä. En olisi uskonut jos joku olisi sanonut pari vuotta sitten, että syksylläkin voi nauttia ajosta melkein kuin keväällä. Padolla otin kuvia, ja ylitin kieltomerkeistä huolimatta nyt melkein valmiin rakennelman. Ksatasen tosin jätin sillalle.
Pitkäksi venyneen tauon jälkeen kohti Toholampea. Pysähdyimme Lampin lavalla muutaman kuvan ajaksi. Toholammilta päästelimme juhlan kunniaksi Sieviin. Ilta alkoi jo hämärtyä, kuu ilmestyi pyörän peileihin, kun käännyimme Kannuksen suuntaan. Läpyskä oli paikalla, ja ajelin visiiri auki nauttien tuulen hivelystä kasvoille. Mittaria kun vilkaisin, huomasin sen pysyttelevän sitkeästi lähempänä sataaneljää-kuin kolmeakymppiä. Mikäs nyt Ksatasta lennätti. Tie oli melkein tyhjä kanssaliikennöitsijöistä, joten annoin mennä. Kannuksesta käännyimme Himangalla, ja jälleen vauhti nousi? Kasitiellä onneksi liikennettä niin, ettei pelkoa sakoista. Synttäriajelu oli todellinen elämys, kyllä moottoripyöräily on mukavaa!

Ilta-aurinko jättää hyvästit pato-altaalle. Vaikka Lestijoki virtaa melkein koko matkan aukeiden läpi, on tässä kohtaa joki vehmaiden metsien kätkössä.

Tämä voisi olla virallinen synttärikuva. Uusittu pato taustalla.

Pato-altaalla on suosittu uimapaikka, tänä kesänä allas oli melkein tyhjä, joten uimaankaan ei päässyt, ja nyt taitaa olla jo liian kylmä?

Patovalli on puoliympyrän muotoinen. Vesi oli lähes ihannekorkeudessa.

Toholammin lavaa kävin näyttämässä Ksataselle. Ei ollut ennen nähnytkään....

Leppoisia lokakuun tuulia

Liikennettä sillalla ja ....

sillan alta.

Vuodenaikaan nähden erityisen leuto henkäys kävi ulkona kun valmistauduimme Ksatasen kanssa sunnutai-ajeluun. Yhdentoista aikaan liikenteeseen. Tuuli oli voimakas mutta lämmin. Ajofiilinki iski heti. Kälviälle kiiruhdimme, josta jatkoimme myötäsessä Kannukseen. Tien pinta oli kosteaa, pyörä kulki tavattoman kevyesti. Eskolan sillalta otin muutamat kuvat. Sieviin hurahdimme hetkessä, josta Nivalaan. Tuiskulan pihalla jälleen kuvia. Nivalasta Haapaveden risteykseen, hieman kuoppaista tietä Haapavedelle. Jälleen muutama kuva. Pyhäjoen pohjapuolta kallistelimme sivutuulessa Oulaista kohti. Ajonautinto jatkui entisellään. Oulanen on tullut ohitettua usein kaasua lisäämällä, nyt ajelin pitkin poikin tätä yllättävän "isoksi" kasvanutta kaupunkia. Ja uutta oli rakenteilla. Nesteellä tankkasin. Ylivieskan tie on hyvässä kunnossa, Ksatasen männät takoivat vikkelää kun painoimme vastatuulta kohti. Vauhtia tuuli ei onnistunut hillitsemään. Ylivieskasta, ajelimme jälleen joen pohjapuolta, nyt Kalajoen, Alavieskaan, josta Raution kautta Himangalle ja kotiin. Oli mahtava ajeluilma. Tuli melkein keväinen fiilinki mieleen.

Tuiskulassa pari kurapyörää nautti pihan lätäköistä. Ksatasta vähän hirvitti kastella kumejaan.

Tässä näkyy miten kuva valehtelee. Tuo mäki ilmoitetaan nosevan peräti 9 %!. Nouseekin, mutta kuvan mukaan melkein tasaista näyttäisi olevan.

Lokakuinen kuutamoajelu

Ksatanen tutulla paikalla Ohtakarin sillalla.
Lämpötila pysytteli sitkeästi lähes kymmenessä asteessa, kun sitä parikertaa kontrolloin. Mikä estäisi tienpäälle lähtemistä? Kamppeet niskaan, ja Ksatanen käyntiin. Tankille suuntasimme ensimmäisen etapin. Ilma oli vuodenaikaan nähden leppoisan lämmintä. Aurinko oli painumassa metsien taakse, joten häikäisyäkään ei ollut. Ajelimme Ohtakariin, Vatungin "järven" kohdalta tien pinta oli rouhittu pois, aikomus kuulemma korottaa tietä patovalliksi uuden ja uljaan Vatungin järven vesien tielle nousun estämiseksi. Saapi nähdä.
Ohtakarissa oli melkein kesäinen tunnelma. Pari venettäkin pörisi veden pintaa pitkin. Kuvien oton jälkeen ei ollut suunnitelmaa, mihin suunnistaa. Kasitiellä keula kääntyi pohjoiseen. Kalajoen Hiekkasärkillä pysähdyimme seuraavan kerran. Kuvia muutama hämärtyvässä illassa. Jälleen oli suunta hukassa. No, Kalajoelle päin käännyimme, Kalajoelta Ylivieskaan menevälle tielle. Lokakuinen kuu paistoi suoraan edestä. Ilta hämärtyi nopeasti, valokiila alkoi näkyä yhä selvemmin tien pinnassa. Pyörä lensi kevyesti eteenpäin, maisema oli epätodellisen kaunis. Vähäinen utu leijui tien päällä, tässä udussa etenimme melkein äänettömästi, aineettomasti. Eskolaan päin käännyimme katuvalojen alta, vastaan tulevien autojen valot heijastuivat visiiristä, taivaalla viipyi vielä illan viimeistä kajoa.
Tällainen hetki ja ajon melkein epätodellinen keveys jää mieleen pitkäksi aikaa. Vauhti hiljeni huomaamatta, tiedostamatta, tätä ajoa en haluaisi lopettaa kesken. Rauhallisesti ajelimme Kannuksesta kasitielle ja kotiin. Elosuojassa annoin vielä Ksatasen käydä tyhjällä käynnillä, tuntui ettei tällaista ajoa saa lopettaa heti virta-avaimesta tylysti kääntämällä.

Pitkin kesää kun olen ajellut esimerkiksi Seitsemänsillan tietä, olen miettinyt onko veneilyssä ja moottoripyöräilyssä jotain yhtenevää. Mutta aina on tullut ajatus, nuo veneet ovat suurimman osan laiturissa, milloin niillä ajetaan. En nänyt yhdenkään paatin olevan liikkeellä. Tänä iltana tuo tilanne korjautui hieman. Näin jopa kaksi venettä viilettävän veden pintaa.

Ohtakari valmistautuu hämärän tuloon.

Kalajoen Hiekkasärkillä oli hämärä jo tullut.

Ilman salamaa jää Ksatanenkin melkein silhuetiksi.

Lappajärven laineet

Emetin järvellä ensimmäinen pysähdys.

Tätä kuvaa ottaessani välähti, toimisiko läpyskä tässä kelissä. Toimi!

Yhtään moottoripyörää en nähnyt koko reissulla. Evijärven st ykkösen piha oli autio muista pyöristä.

Liput lepattavat tuulessa. Tästä matka jatkui vastatuuleen.

Lappajärvi oli melkein tyyni, aaltoja haluavan olisi pitänyt ajaa Karvalan seuduille.

Vaikka maalla tuuli sitä ei aallokosta huomannut. Läpyskä eliminoi myös maatuulen.

Räyringin kylän nättiä järvenrantamaisemaa.

Pilvipoutainen, viiden plus asteen lämpöinen ilma pisti ajohalut liikkeelle. Ja aikaisin. Ennen puolta yhdeksää olimme Ksatasen kanssa tienpäällä. Kokkolan kautta paahdoimme Jyväskylän tielle, Emetin järvellä otin muutamat kuvat, ja kiersin läpyskän paikalle! Päätin nautiskella tämän päivän ajossa äänettömyydestä, ja siitä, että voi ajaa visiiri auki ilman kylmiä ilmavirtauksia. Ajelimme Kaustiselle sopuisaa sataa todellista nopeutta, ja läpyskä toimi kuin ajatus. Kauhavan tielle käännyimme ilman mitään ennakkosuunnitelmaa. Evijärvellä ajelin nuorisoseuran talon pihaan, ja taas kuvia. Kahvit st-ykkösellä. Pientä vesisateen poikasta teetteli, kun valmistauduin jatkamaan matkaa. Ajattelin, että pitää tarkistaa, miten Lappajärvi varautuu talveen. Ja navakka vastatuuli lupaili aallokkoakin järvelle.

Ei se aaltoillut, tuuli tuli sittenkin maalta järven pohjoispäässä. Kuvia otin siitä huolimatta. Vimpelistä käännyimme Veteliä kohti. Mutkainen tie houkutteli lievään vauhdin pitoon. Räyrigissä kiertelin yllättävän asuttua kylää vähän aikaa, kuvasin Räyringin tanssilavan, ja matkaan. Suuntana Halsua. Sillanpään kautta kulkeva tie on loivamutkaista hyväpintaista asfalttia. Jälleen piti hillitä matkavauhtia. Halsualla kiersin Masalan pihan kautta. Jonkin verran aaltoa Halsuajärvessä. Köyhäjoelle suhahdimme hetkessä, isoatietä Ullavan risteykseen, ja ajattelin että tässä voisi jälleen vähän kokeilla venttiilin nousua sopivan mutkaisella pätkällä. Mutta Primera jolkutteli niin pahasti edessä, että ajo jäi köröttelyksi sen perässä. Ennen taajaama merkkiä ajoin sivu. Välikylässä pysähdyin ja otin kuvia nuorisoseuran talosta. Juuri kun laitoin kypärää päähän, eikös Primera ajellut ohi. Seuraavassa sopivassa paikassa ohitimme Ksatasen kanssa tuon seitsemääkymppiä ajelevan Nissanin. Kälviä tuli äkkiä, samoin Peitso. Kun aamulla oli ollut viisi astetta, Lappajärvellä kymmenen, niin nyt mittari näytti jo kolmeatoista ja puolta! Kasitiellä myötätuulessa tyhjällä käynillä kotiin. Syksyiseksi ajoksi hyvä fiilinki!

Lämpötila plus kuusi

Viideltä saimme Ksatasen kanssa ajatuksen kokeilla tällaista vähän viileämpää keliä. Normaali ajovarustus päälle ja tielle. Pohjoiseen päin ajelimme. Tuuli oli kohtalainen, taivas pilvessä. Tarkoitus oli käydä Himagalla kääntymässä, mutta ajo jatkuikin Torvenkylän risteykseen, jossa U-käännös, ja Himangalle takaisin. Mutta kun ei ollut kylmä, ja Ksatanen kulki herkästi käänsin Kannusta kohti. Väliviirteen kautta huristelimme takaisin kasitielle ja kotiin. Tällä kelillä ei vielä kylmä hätistele, kate pitää siitä huolen. Kahvalämmittäjiä pidin muodon vuoksi päällä muutaman kerran. Ainut negatiivinen seikka oli, että nopeus meinasi karata muutaman kerran ylä kanttiin. Jos tällaista jatkuu, saa Ksatanen harppoa vielä lukemattomia kilometrejä ennen talvitaukoa.

Tuuleen ajettu

Ksatanen odottaa malttamattomana matkan jatkumista. Oikeastaan ilta-ajelu alkoi vasta täällä. Päivän ajon peruunnuttua, päätin pyörähtää tankilla, ja Ohtakarissa. Mutta mahtava ajoilma, ja erikoisen kova tuuli vetivät tienpäälle.

Vielä kuitenkin piti vilkuilla käyvää merta, ja näppiä muutamat kuvat.

Vanhaa tietä Marinkaisiin, jossa pieni kuvaus stoppi nuorisoseuran talon kohdalla. Seitsemän sillan tielle suuntautui kovassa sivutuulessa matka. Ilma oli pehmeää ja lämmintä.

Olisi mukava laskea, montako tällaista kuvaa olen ottanut Gertrusbron pysäkiltä. Kuvia on tullut ainakin kuuden vuoden ajalta. Nyt näkyi jopa pientä aallon virettä veden pinnalla. Tästä jatkoimme Pännäisten mutkatielle. Pännäisistä Forsbyn kautta Purmoon. Aurinkokin näyttäytyi tällä välillä. Purmon ja Ähtävän tie on yksitoikkoista, mutta moottoripyörällä mikään tie ei liian yksitoikkoista. Ähtävältä Edsevöhön, kasitiellä oli paljon ohitettavia, tekikö tuuli koppa-autot epävakaiksi kun ajelivat aika hiljaa? Kokkola ei yllättänyt taaskaan. Huonekaluliikkeen liput olivat vaakasuorassa menosuuntaan päin. Marinkaisissa oli jo niin pimeää, että pitkät valot tarpeen. Ilma oli lämmintä, melkein tuntui, ettei koko kesänä ole paljon lämpimämpiä ilta-ajeluita ollut. Kannatti!

Lämpötila Gertrusbron pysäkillä. n. klo 18.00

Tässä Ohtakarissa vajaa tuntia ennen otettu kuva.