Ksatanen ja kuski toivottelevat syntymäpäivänä sileitä kilometrejä tämän kauden loppupuolelle, ja ensi ajokaudelle. Jamaanveot Klaanille erityistoivotukset.
Todellisuudessa Ksatanen on jonkun verran vanhempi, kuin otsikko kertoo. Perkkiöön se tuli tasan kaksi vuotta sitten, 14.10.2006. Mittarilukema oli silloin kun kiersimme tutustumisreissulla "klassisen" 47377 km. Kuvassa olevasta, kun vähennetään tuo lukema, saadaan kahden vuoden saldoksi 31253 km. Kesää kohti vajaa 16.000 km. 
Tässä kohdassa pysähdyimme myös kaksi vuotta sitten.Näillä maakunnassa tapahtuvilla pienillä pyrähdyksillä on löytynyt "vakiopaikkoja" joiden kohdalla aina pysähdytään kun ohi ajetaan. Joskus nämä ovat myös retken kohteita. Tällä hetkellä niitä on neljä. Vanhin on Ohtakarin silta. Muut kolme ovat, Gertrusbron sillankorva, Norpan järvi, uutena Korpelan Voiman pato. Sattumaa tai ei, nämä kolme viimeistä ovat jokainen lähes saman matkan päässä Perkkiöstä. Näissä käynti tuottaa noin sadan kilometrin ajonautinnon. Ensi kesälle taitaa jäädä käynti kaikissa vakiopaikoissa samalla reissulla?
Ksatasen synttäriretkeksi valitsin Korpelan padon. Miksi, niin miksi? Nämä ajelut vain muodostuvat, niillä ei ole etukäteis suunnitelmaa, ei nytkään. Tai oli vähän.... Halusin käydä pysähtymässä tuossa Lohtajan kyltin kohdalla, koska niin teimme myös kaksi vuotta sitten. Kyltiltä matka jatkui Kannukseen ja Korpelaan. Ajoilma mitä parhain. Lämpöä vähän alle kymmenen astetta, leppoisa tuuli länneltä. Nämä lokakuun ajot ovat ennakko epäilyksistä huolimatta olleet ajoja parhaasta päästä. En olisi uskonut jos joku olisi sanonut pari vuotta sitten, että syksylläkin voi nauttia ajosta melkein kuin keväällä. Padolla otin kuvia, ja ylitin kieltomerkeistä huolimatta nyt melkein valmiin rakennelman. Ksatasen tosin jätin sillalle.
Pitkäksi venyneen tauon jälkeen kohti Toholampea. Pysähdyimme Lampin lavalla muutaman kuvan ajaksi. Toholammilta päästelimme juhlan kunniaksi Sieviin. Ilta alkoi jo hämärtyä, kuu ilmestyi pyörän peileihin, kun käännyimme Kannuksen suuntaan. Läpyskä oli paikalla, ja ajelin visiiri auki nauttien tuulen hivelystä kasvoille. Mittaria kun vilkaisin, huomasin sen pysyttelevän sitkeästi lähempänä sataaneljää-kuin kolmeakymppiä. Mikäs nyt Ksatasta lennätti. Tie oli melkein tyhjä kanssaliikennöitsijöistä, joten annoin mennä. Kannuksesta käännyimme Himangalla, ja jälleen vauhti nousi? Kasitiellä onneksi liikennettä niin, ettei pelkoa sakoista. Synttäriajelu oli todellinen elämys, kyllä moottoripyöräily on mukavaa!
Ilta-aurinko jättää hyvästit pato-altaalle. Vaikka Lestijoki virtaa melkein koko matkan aukeiden läpi, on tässä kohtaa joki vehmaiden metsien kätkössä.
Tämä voisi olla virallinen synttärikuva. Uusittu pato taustalla.
Pato-altaalla on suosittu uimapaikka, tänä kesänä allas oli melkein tyhjä, joten uimaankaan ei päässyt, ja nyt taitaa olla jo liian kylmä?
Patovalli on puoliympyrän muotoinen. Vesi oli lähes ihannekorkeudessa.
Toholammin lavaa kävin näyttämässä Ksataselle. Ei ollut ennen nähnytkään....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti