keskiviikko 8. elokuuta 2018

Haapajärvellä Speedway kisoissa poikien kanssa. 5.8.2018

 Toholammilla tankkasin muutaman litran. Ami ja Anssu välttelivät samaa huoltamoa.

Oli tannoin ryhmä Jamaanveot, josta tuli Herrasmiesräyhäpyöräilijät. Valitettavasti joutuu jättämään tuon oli sanan sille kuuluvalle paikalle.
Mutta Anssu ja Ami ovat innokkaita lähtemään kun vain aihetta löytyy.
Nyt aiheena Haapajärven speedway kisat! Puolenpäivän aikaan starttasimme Amin kanssa Pörkkiöstä, ilma kuin silkkiä, pieni aavistus, voipi tulla lämmin kisaa seuratessa! Anssu oli jo valmiina odottamssa, Luke elementissään kun pyöriä enemmälti, toki F Kasi vei   suurimman huomion..... Niin olin näkevinäni? Teimme treffit Lampin huoltoasemille, pojat tankkasivat kirjain asemalta, minä Seolta. Matkaan tankit täynnä, ainakin menovesi riittäisi. Lestijärven kautta kertoi mikko suotuisan reitin. Tällä kertaa tottelin. Samon pojat. Sykäräisten mukavaan kahvilaan toki poikkesimme, Anssu tarjosi makoisat munkkikahvit, ja minua pisti ajotakin kaulukseen jäänyt ampiainen, sormeen! Eipä saanut suuria tunnekuohuja aikaan, ampiais immuunille... Ennen Lestijärveä vasemmalle, Vokkari paku alkoi vetää letkaa, vetikin hurjaa vauhtia, aloin epäillä josko auton sisällä olisi sinitakkisia, moottoripellin alla ainakin hevoisia! Luovuin peesistä vapaaehtoisesti. Ami oli tuumaillut juomakaupan tarvetta olevan, käännyin Reisjärven Prisman pihaan, Pojat ehtivät kadota kuin kaste maahan. Ostin juotavaa. Eiköhän siellä kisapaikalla ole partio kasassa. Lähetin kuitenkin viestin etappi Myllylällä. Eivät olleet lukeneet. Ajo oli  kevyttä, takana jo sen verran kilometrejä, että alkukankeudet poissa, vaikka tänä sunnuntaina ei edes niitä ollutkaan. Ei näkynyt Myllylällä, mutta näkyi kisapaikan vallin päällä johon F Kasin tormuutin muiden pyörien joukkoon. Lämmin oli! Tuttu risiiniöljyn haju tuli heti sieraimiin, oli jokin nostalgiasta pitävä kai lorauttanut sitä öljyn sekaan. Aivan samalla lailla tankoväärässä painelivat menemään kuin silloin ennen, erotuksella, että vauhti maarataan verrattuna oli vaatimattomampaa, ja pyörät huoliteltuja myös ulkonäöltään. Mutta käyntihäiriöitä tuntui olevan perintönä seitsemänkymmen luvulta aivan tarpeeksi. Olimme sopineet koiraporukan kanssa palaverin, joten jouduin lähtemään kesken pois. Pojat aikoivat vielä jäädä. Anssu kohteliaana miehenä sieppaksi Kasin rivistä, käänsi sen ja ajoi alas rinnettä, jossa pyörä odotti kun köpöttelin se luokse. Tällaista palvelua harvat saa! Kiitos poijaat! Känntelin tielle, tuuli vilvoitteli jonkin verran kun ajelin rannikkoa kohti. Tätä tilaa voisi jatkaa loputtomiin, Mikko kuitenkin huomautti Nivalan liikenneympyrässä - poistu kolmannesta liittymästä- tottelin. Ajelin Kalajoen laaksosta ylämäkeen kuutosella, tässä on hyvä testata pyörän vääntöä. Kierrokset neljääntuhanteen, jos laskevat on väännössä vähän toivomista. F Kasin neulat eivät värähtäneetkään kun pyörä paineli mäen päälle. Koska en ollut ottanut Kasista yhtään kuvaa pysähdyin  tienvarressa olevalle pysäkille, poistin tämän epäkohdan. Kotiin ajelin mahtavissa fiiliksissä,  perillä noin puoli neljä. Pojat olivat katselleet vielä jonkin aikaa ajoja, yksi ohitus kirjaantui tapahtumiin. Mutta tunnelman takia näihin mennään. 
Kiitoksia matkaseurasta, lisää tällaista.


 Kerran saivat sukkanauhan poikki.
 Rata oli  kunnossa, jos voimaa riitti, pysyi hyvin föliysä, oli muutama löysäkin kone, jälkipään valvojia!
 Kaarteissa kallistettu 330 metrin rata.
 Pyörät ovat kuin karamelleja, kun vertaa Koposen, Naskalin ja kumppaneitten laitteisiin.
Todiste, että F Kasilla liikkeellä, jossain Nivalan ja Sievin välillä.

Ei kommentteja: