Tie oli märkää ja ilma lämmin.

 Tällainen joutava kuva ensimmäiseksi lentokentältä.

 Kuivaks on menny Ruunupyyläisten uima-allas.

 Pastorinmäki on ennallaan, kaikki hyvin.

 Joku ajaa moottoripyörällä pyhänä, joku tekee puita, lapituiko kolisi tuolla kasojen takana.

 Kyrönjoki vaatimattomassa vedessä.

 Tästä ei parkkipaikka parane. Kuortane Lapuan välillä, Tiistejoella.

 "Kesän" ensimmäinen vaatesulkeinen Evijärvellä.

 Jos joku hölmöä, niin tuo. Yksi viiru lisää olisi koko tie päälystetty.

Hiekkasärkilllä ihimiset näköjään asuntovaunujen sisällä, muuten hiljaista kuin hauasa.

Motto: "Parempi ajaa itse, kuin katsella toisten ajoa". (rr-viikonloppu Kemoralla). 
Kaksi tomaattia, puolipullollista kahvia, siinä oivat eväät pyhän retkelle. Muitakin eväitä, ilma ensimmäistä kertaa tänä talvena kostean lämmintä ajoilmaa. 
Nyt oli päästävä tien päälle, aikaisin. Kello seitsemältä suhahdimme kasitielle, suunta etelä. Sokojan kautta kiertelin tuttuja teitä, pysähdys tutulla pysähdyspaikalla, parit kuvat ja tielle. 
Kaartelun jälkeen kasitelle tupsahdimme Kruunupyyn eteläpäässä, kostea tie, happipitoinen lämmin ilma antoivat Ksataselle mainion mahdollisuuden  siirtyä ensin Jeppon tienhaaraan, siitä Jeppoon jossa ylitimme Lapuanjoen, joku karttafriikki arvaa jo että pastorimäki olisi seuraava pysähdyspaikka.  Pysähtyneisyyden ajan tuntee täällä vahvasti, eikä siinä mitään moittimista. Oravais.. anteeksi Vöyrissä palasin kasitielle ja muutaman hetken kuluttua käännyin Vöyriin johtavalle tielle? (kuntaliitos). Vöyrin ojaa noudattava tie on nelos-viitostietä. Mutkat sopivia näille vaihteille, ei tarvitse jarrutella, vaan nelonen päälle, jos tuntuu tiukalta, ajosta tulee jouhevampaa kuin jarruja käyttäen.  Vöyrillä oli jotku päivät? Vöyrillä näkyi ihmisiä, kaikki vanahoja? Kyrönjoki oli kuivunut pieneksi virran poikaseksi, mutta nätisti pinotut klapit houkuttelivat pysähtymään ja samalla tuli jokikin ikuistettua. Mitään reittisuunnitelmaa ei ollut, Ylistarosta käännyin vasemmalle, hetken päästä olin Seinäjoella.  Menköön sitten  Peräseinäjoelle, kun on lähtenyt menemään. 
Näitä periä on paljon, tarkoittaako -perä- jotain hmm takaperoista tai syrjään jäänyttä tai? Peräseinäjoki on kuitenkin aivan tavallisen näköinen, eikä takaperoisen.  Olihan Wille Ritolakin täältä, Wille joka sai Nurmenkin vakavaksi, kun ilmestyi samoille lähtöviivoille. Alavuudelle on hyvä tie. Miksi pitäjän nimi on Alavus? Jos se on tarkoitettu tarkoittamaan alavia maisemia, miksi ei Alavuus? Omituisia nuo mehtäeteläpohojalaiset. 
Alavuskin on kaunista seutua, arvokkaaksi sen tekee  valtatie jonka numero on legendaarinen 66.  Kuusikutosta Kasatanen alkoi loikkia tasaista sadankahdenkymmenen vauhtia, kuuntelin, josko soundi olisi muuttunut edes vähän harrikan suuntaan, no ei se Ksatanen kaikkeen alennu, vaikka kuuskutosta viiletti. 
Tiistejoella on parhaita taukopaikkoja silloin kun ilma on sellaista kuin oli. Sääsket eivät hätyytä. 
Löysin Ksatasen lokeroista parivuotta piilossa olleet aurinkolasit ja aloin Elvistellä! Tielle kun pääsin katselin ensin varovasti peileihin, tyhjä tausta, vastaan ei tullut ketään, eikä muita liikkujia mailla halmeilla. 
Ei muutakuin kypärän sisällä Elviksen hittibiisiä laulamaan. Pettymys oli suuri, kun ei muistuttanut yhtään Aaronin esitystä. Lopetin nolona esiintymisen. Lapualla olin jo unohtanut vastoinkäymisen, rannikkoa kohti myötätuulessa ajelin. Kauhavalle piti koukata.  Nyt sai valita, mistä kääntyä kottiin päin. Purmon reitti? Aika usein sitä on tullut ajeltua, hylky. Evijärveä kohti ajeli edellä Opelin jokin malli niin joutusasti, että kelpuutin sen tutka vahdiksi.  Ennen st-ykköstä juolahti mieleen batteritankkaus? Hylkäsin ajatuksen mahdottomana, turhaa rahantuhlausta, ja energiajuomafirman osakkaiden lihottamista, ja samalla itsensäkin. 
Evijärven jälkeen parkkipaikalla vähensin vaatetta. Tielle oli vedetty neljä asvalttirantua, joiden välit noin parikymmentä senttiä. Viides rantu olsi riittänyt koko  tien päälystämiseen. Nyt jätetty ilkeät urat paikkauksien väliin, päätä jonkun pakottanut pahasti? Miten Kaustisilla, joko Kokkolaan? Ei puhettakaan, nyt ei malta lopettaa ajoa kun on alkuun päästy. Ali-Haapalalla jälleen halpaa bensaa, jarrut meinas savuta kun tajusin tuon. Tankkiin ei mennyt kuin tusina litroja, mutta olihan halpaa. 
Ullavan kautta ei kiinnostanut tällä kertaan ajella,  ja kun kaksi moottoripyöräilijää ajeli edellä, päätin jättää reitin valinnan heille. Mutta alkoiko Harley-Davidson kuumeta, kun piti Toholammin jälkeen pysähtyä jäähdyttelemään? Ylpeänä Ksatanen loikkaisi Sieviä kohti. Harvoin on ajoilma näin hyvää. Tuuli viilensi jonkin verran, kosteutta ilmassa. Ilmanlaadussa on kaksi hyvin erottuvaa tekijää kova ilma ja pehmeä. Lämpötilalla ei ole tekemistä näiden kanssa, on vain kova, tai pehmeä ilma. Voi arvata, kummasta pidän?
Raution kautta Hiekkasärkille, Kalajoen ja Särkkien välinen tie melkein tukossa, mutta porukka katosi kuin kastemaahan kun pysähdyin Merisärkkäin parkkipaille. Ei siksi, kun sen tein, täällä vain ei ollut ihmisiä. Eikä ollut ruuhkaa Särkiltä kotiinkaan päin.  
Taas me veteraanit, Ksatanen ja minä teimme runsaan viisisataa kilometriä pitkän ajelun, on se vain juhulallista.