Läpyskä, lärpyttimiä, ja etukumi

Tässä läpyskä paikallaan. Tuollainen lisäys pleksiin tekee ihmeitä. Tuossa oleva on miltei läpinäkymättömäksi patinoitunut ja naarmuinen.
Irroittamisen jälkeen alkoi tuuli taasen jytistä, joka sekin on myönnettävä, musiikkia korville. Kuitenkin pitkässä juoksussa läpyskä paikallaan. Purmon seutuvilta kuvat.

Ei ollut suuressa ja kauniissa sellaisia lärpyttimiä kuin olisin halunut. Kauppa tuntui muuten käyvän. Tämä kuva on puolestaan Nurmosta.

Mikä tuo on? Uudenlaista rakennusarkkitehtuuria? Tuleeko tuohon kerrostalo, tai näkötorni. Esitteessä veikataan terminaalin olevan rakentelun lopputulos?

Pikaiset kuvat Gertrusbron parkista. Kädet meinas paleltua kuvaa ottaessa. Ja näyttää viileät säät jatkuvan vielä ensiviikollakin?

Toukokuun 17 aamu ei poikennut tämän viikon aamujen säätilasta vähääkään, kipakan yöpakkasen jälkeen heräävä tuuli teki ilman hyytäväksi. Mielenkiintoinen ajelukeli. Puoli yhdeksältä Ksatanen liikkeelle, vaatetta hieman runsaammin päällä. Matkalla oli kaksi teemaa, kolmas teema tuli yllättäen mukaan. Teema ykkönen, olin värkännyt vanhasta pleksin palasesta lukemattomien mittausten, kulmien säätöjen, reunojen pyöristysten jälkeen tuulenohjaimen jonka ulkonäkö selviää kuvasta. Ja huolellinen esityö tuotti hedelmää, läpyskä toimi juuri niinkuin pitikin. Poisti suurimman osan kypärään kohdistuvasta tuulen melusta, ja samalla vanhan visiirin vääntymisestä johtuvat ilmapiikit jäivät pois. Haittana huono näkyvyys miltei läpinäkymättömän naarmuisen pleksin palasen läpi. Mutta uudesta pleksistä tehtynä mainio tuulen ohjain. Matkan toinen teema oli lärpyttimien haku Pohjois-Suomen suurimmasta ja kauneimmasta. Nurmoon siis suunnistimme, Purmon kautta. Ilma oli "hieman" viileää. Purmon ja Lillbyn välisellä metsäosuudella tein testiin kuuluva läpyskän poiston, havainnoidakseni muutoksen. Se oli nätisti sanottuna järkyttävä. Ensiviikolla suunta pleksikauppaan. Nurmoon liikkeestä ei sellaisia lärpyttimiä löytynyt, että olisin tyytyväinen.

Vaikka lämpömittari yritti näyttää parhaimmillaan viittätoistakin astetta, huonoimmillaan kuutta, oli ilma viiltävän kylmää. Vähäisiä lämpöpiikkejä tuli metsäisillä osuuksilla kun aurinko pääsi paistamaan pilvien raoista. Mutta käsittämättömän kylmää ilmaa kohtasimme Ksatasen kanssa melkein koko matkan. Ala-Härmässä piti oikein pysähtyä kummastelemaan tornirakennelmaa. Kuva todisteena. Gertrusbroossa lämittelytauko, ja minkä avokäsin tarkeni olla, niin parit kuvat. Ja se teema kolme: Aamulla oli Kokkolan eteläisellä ohikulkutiellä poliisirivistö puhalluslamp.... pillit valmiina, sehän vain hyvä asia, mutta kauhukseni muistin silestone eturenkaan. Onneksi puhalluttaminen vei niin konstan huomion ettei huomannut sileää etusta. Järkytyin asiasta niin, että tullessa hain Vianorista uuden renkaan, jonka paikalle laitto ensiviikolla.

Loppua kohti ajofiilinki alkoi taasen tarttua hanskoihin, eikä olisikaan malttanut lopettaa, pientä jälkivilua tosin jäi jäljelle. Sauna on lämpenemässä.