Suunnitelma ja sen toteutus. Oulunjärven kierros

Uusi etukumi, uudenmallinen läpyskä parantavat Ksatasen matkapyöräominaisuuksia entisestään.

Kaksi kuoli, ja kolme loukkaantui tulipalossa Kalajoella.

Tämä oli ennen Aino Kestin valtakuntaa

Läpyskän kuvaustauko. Suunnitteilla vielä pari kolme prototyyppiä, voiko tuota vielä pienentää, ominaisuuksien kärsimättä?

Oulunjärvi näyttäytyi näin komeasta kulmasta ensimmäistä kertaa. Tämän jälkeen se pilkahteli näkyviin aina silloin tällöin, todisteeksi oikealla tiellä olemisesta.

Vaalan S-Market on hieman vaatimattoman oloinen.

Välipala tauko Vaalan ja Paltamon puolessa välissä. Lämmintä riitti.

Paltamossa oli kansaa liikkeellä. Jokin tapahtuma menossa?

Vuolijoen kirkko, yhtä vaatimaton, kuin kylän keskusta.

Tällä tauolla tuhottiin loput eväistä. Matkaa kierroksen täyttymiseen vajaat kymmenen kilometriä.

Tässä tienhaarassa tuli Oulunjärven kierros täyteen.

Ja kun vasemmalle käännyin oli suunta oikea, rannikolle pyrkiessäni.

Fiilistelyä 30.01.2008 Vanha kulunut sanonta kertoo, että matka tehdään kolme kertaa: Suunnittelu – Matka – Jälkipuinti. Moottoripyörä ajeluun tämä määritelmä sopii kuin valettu. En tiedä, kumpi on ensi maanantain miitingissä enemmän esillä, jälkipuinti, vai uusien ajelujen suunnittelu? Tässä makustelin tällaisen reitin kartalta. Oulunjärven kierros: Kun toteuttamisen aika tulee, reitti saattaa muuttua moneltakin kohtaa, mutta on mukava olla olemassa vähän sapluunaa mihin ajelee. Ja toteutuuhan tässä tuo ensinmainittu matkan määritelmä. Miltäs tuntuisi tällainen, koko sunnuntain kestävä ajelulenkki? Tämän ehdotelman tein Jamaanveot klaanille tammikuussa. Mutta Klaani on nyt hieman vaiheessa, enkä usko, että olisin saanut kumppaneita kierrokselle, päätin toteuttaa reitin soolona.

Suunnitelma sinisellä, toteutus punasella.

Aamusta lähdettävä, ja ilta tulee melko varmasti vastaan ennen kuin lenkki on tehty. Matkaan siis. Melkein aamusta lähdin kello oli yhdeksän tänä kahdentenakymmenentenäviidentenä toukokuuta, kun starttasin Ksatasen tielle. Lohtajalta pohjoiseen, verryttelyä satasen kilometriä, Raahesta poikkeaminen itä-kaakkoon, vajaa neljäkymmentä kilometriä, olemme Vihannissa. Tässä kohtaa poikkesin suunnitellullta reitiltä. Käännyinkin jo Pyhäjoelta itään. Syy tähän oli saada kuvia legendaarisesta keikkapaikasta, Pyhänkosken Ns. talosta. Siellä Aino Prittinen piti esikuntineen reippaita tansseja kuusikymmenluvulla, aina oli talo täynnä. Oulaisten kautta suunta pohjoiseen, Vihantiin. Vihannista jälleen pohjoista kohti. Mutta vain parikymmentä kilometriä. Paavolasta itä-kaakkoon taasen parikymmentä kilometriä, Rantsilan pitäjässä olemme. Voisi juoda kahvit! Ei pakottanut vielä kahvihammas Rantsilassa, vaan kaakko suuntana jälleen. Uljuan tekoaltaan pohjapuolta Pihkalanrantaan, josta koukkaus koilliseen, Kestilään. Kestilästä matka jatkuu hyvää vauhtia Oulunjärveä kohti. Säräsniemen tienhaarasta käännymme pohjoiseen. Järven rantaa ylös Vaalaan. Rantsilasta Vaalaan kertyy matkaa yli kanhdeksankymmentä kilometriä. Pieni paussi voisi tehdä hyvää. Paussia pidinkin niin kauan kun S-Marketista viinirypäleitten ja parin voimajuoma tölkin ostaminen kesti. Tankkaukseen ei vielä kannata ryhtyä. Onhan matkaa tullut vasta vähän päälle kaksisataa kuusikymmentä kilometriä. Vaalasta on mukava päästellä itä-kaakkoon Oulunjärven rantaa. Mukavaa olikin, pysähdyin sopivalle paikalle maistelemaan ostoksia. Paltamossa voi lirutella tankkiin vähän bensaa. Bensan lirutteluksi meni Paltamon pysähdys. Kovasti oli sakkia liikkeellä. Matkaa Vaalasta vain viisikymmentä viisi kilometriä. Kajaani ohitetaan kättä nostamalla. Muistin tämän ja nostin kättä kolme kertaa ohittaessani Kajaania! Sitten noustaan luodetta kohti, Oulunjärvi oikealla kädellä. Vuolijoella pysähdyin ihmettelemään olematonta taajaamaa. Kirkosta toki pari kuvaa. Säräsiniemen risteyksessä tulee Oulunjärven kierros täyteen. Tulihan se, parit kuvat todisteeksi. Paltamosta tähän satakaksikymmentä kaksi kilometriä. Nyt pieni pohdita miten takaisin. Anssu kammoaa Kajaani-Kokkola tietä, siltä on pysyttävä poissa. Vaikka Anssu ei mukana kammosin minäkin ko. tietä ja noudatin talvella laadittua reittiä. Ajetaan takaisin Kestilään! Pihkalanrannan risteyksestä uutta polkua pitkin Suomen keskipisteeseen, Piippolaksi kutsuvat. Mainiot tiet houkuttelisivat Pyhännän suuntaan, mutta valitsemme reitin Leskelä, Ojakylä, Haapavesi. Matkaa taitettu Säräsniemeltä yhdeksänkymmentä kilometriä. Haapaveden ABC,llä juodaan kahvit, nälkäisimmät syö jäätelön. Vauhdin nälkää sen verran että Haapaveden ohitin heittämällä. Haapavedeltä ajelemme Ylivieskaan, Rautioon, Himangalle ja kotiin. En muistanut tuota Raution kautta suunnitelmaa, joten ajelin Kannuksen kautta kotiin. Yhdelle päivälle sopiva nykäisy. Matkaa kertyy yhteensä kuusisataan kolmekymmentä yhdeksän kilometriä. Kyllä tuo yhdelle päivälle riitti. Ja tuli todisetuksi uuden läpyskän erinomaisuus. Klausin tuomasta materiaalista tein, ja toimi erittäin hyvin. Matkaa kertyi 647 km. Oulaisten kautta hieman pitenpi kuin suunniteltu. Lämpötila pysytteli melkein koko matkan parinkymmenen asteen lämpimämmällä puolella. Ennen Vaalaa pieni lämpötilan lasku.