Kehtooko kirjoittaa....9.7.2019

Puolentoista kuukauden tauko!! Toki siitä ajasta ajokelvotontakin oli, mutta voi voi. Meinasi jäädä  ajot ajamatta. Kaiken takana oma rapistuva kunto, ja se todella itse hankittu! Joku vain tölmäsi sisäisesti äijän liikkeelle, aamuisin lenkkiä, tarkka ruokavalio, siitä se urkenee. Hyvänä potkuna ympärillä tapahtuneet pyörien hankinnat, vaikka aluksi nekin tuntuivat masentavilta, niin ne toiset. Laitan tähän vähän luetteloa: Anssulla säilynyt Ducati, Amilla Deauville, Satun pyörä tuli jo viime syksynä, Suzuki Bandit 600. Miialla Kawasakin R6 molemmat kelpo maantirasseja, Suzuki nellipyttyinen, Kawa kaksi. Päivikki hommas Honda Rebell 500 lievästi gustomi tyylinen viisikymmen heppanen. Aivan hulppea peli käyttöön ja näyttöön. Ei mitään liikaa, eikä liian vähän.

Olin jo latautunut ajojen aloittamiseen, mutta kynnys olikin yllättävän korkea. 

Kunnes tuli viesti Kalajoen kokoukseen pyörillä. Siinä se. Himangalla putosi apina vihdoin selästä, nyt on tiet auki ja mies sekä pyörä iskussa.