KAAMOS ON JÄLLEEN OHI!

 Satanen vanhana ja viisaana katselee mihin päin lähdetään, Hämeenlinna oli päätepiste.

 Ducatilla myös sama matka.

F Kasi jäi sillä kertaa kotiin. Tässä se poseeraa pikkuradan maisemissa Reisjärvellä.

Nyt Tapaninpäivänä on talvipäivän seisauksesta jo kolme vuorokautta,  vääjäämättä ollaan kevättä kohti menossa, vaikka  varsinainen talvi vielä käymättä. Mutta voitettu on synkkkä syksy ja alkutalvi.
Pyörät ovat mukavasti suojissa, Anssun Ducati jopa lämpimässä autotallissa. Satanen ja F Kasi joutuvat tyytymään kylmään navettaan. Ei kuitenkaan huono säilytyspaikka.

Keulan visuaalista tukevoittamista. 1.12.2014

 Tässä keula ilman lisärautaa.

Lisäraudan kanssa. Vaatii vielä fiksaamista, mutta mielestäni ulkonäkö parani!

Marraskuun kolmaskymmenes päivä.

 Ankean näköistä on maisema vuoden turhimman kuukauden viimeisenä päivänä.

Onneksi on ohi marraskuu. Ennen oli lokakuu harmaa, mutta nyt marraskuun on ottanut sen kunnian.

Kuukauden kuluttua helpottaa.

 Ennen Sevettiä leirintäaluella paistaa aurinko kellon osoittamalla ajalla.

Lämmintäkin oli mukavasti, eikä  sääskiä!

Kuukauden kuluttua on päivä jo pitenemässä, kaamos hellittämässä. Turha marraskuu kulunut yllättävän nopeasti, kun ei ajattele. Yllä kuvat Nordkap,in reissulta. Kuten kuvan kellot kertoo, on melkein keskiyö ja keskikesä. Sitä odotellessa....

Marraskuun käynnistys

 Höyry on hälvennyt pyörät ovat jälleen torkkumassa talvilepoa.

Tästä on hyvä startata kun kevään kelit antavat myöten.


Ensin kävelin ohi pyörien. Sitten juolahti mieleen virkistää niiden pitkää kevään odotusta, laitan käyntiin. Lämpötila vähän pakkasen puolella. Innokkaasti hörähti Satanen vanhemman oikeudella ensimmäisenä suhistelemaan. Ja F Kasi seurasi kumealla paukuttelulla heti perään. Annoin käydä lähes kymmenen minuuttia välistä kaasutellen, Onneksi tie oli jäätynyt liukkaaksi pitkän lauhan jälkeen, antoi tekosyyn olla ajamatta. Kieltämättä nyt syyhysi kovasti. Mutta sammutin koneet hyvillä mielin,  saavat vetäytyä talviunille, paitsi Satanen johon tuunaan etuteleskooppeihin enemmän näön vuoksi lisätukiraudan, hieman hontelon näköiset putket, jotka paljastuivat katteen alta vaativat pientä "näkösuojaa". Seuraavat kuvat ovatkin Satasesta,  miten tuunaus onnistui.

Yhteenvetoa ajokausi 2014

Kevään kylmien jälkeen keskikesä oli tavattoman hyvää ajokeliä, kunnes syksy tupsahti kylmempänä ja vähensi, lopetti ajota syyskuun aikana, syyskuun lopussa tykkänään. Kahdella pyörällä meni tämä kausi, uskon, että menee ensikausikin. Luulin ensin, ettei se tule onnistumaan, mitä vielä eihän sen mukavampaa olekaan, kuin valita joko harkiten, tai satunnaisesti pyörä käyttöön.  Kumma kyllä valinnan lopputuloksella ei suurta merkitystä, jos aije pyörähtää Ohtakarissa, molemmilla se käy näppärästi, jos aikomus ajella puolituhatta kilometriä päivässä, aivan sama vaikka arpaa heittäisi, molemmilla onnistuu.
Kuitenkin pyörät ovat toistensa vastakohdat. Alkaen ajo-asennosta, moottorista, ajo-ominaisuuksista jne...
Äänimaailma on aivan toisistaan poikkeava, F paukuttaa kahdella pytyllä, S suhisee neljällä.

Korpelan Voima

Vajaa puolivuotta sitten tulvi Korpelan Voiman pato iloisesti pauhaten ylimääräistä vettä, josta osa meni turbiineihin jauhautuakseen sähköksi.
Nyt viides marraskuuta ei sähkö halua millään tulla perille asti, pieni räntäsateen poikanen sai jakeluverkoston sekaisin koko Keski-Pohjanmaalla, sähköt poikki pahimmillaan lähes vuorokauden. Lohtuna, että suurin osa näistä sähköttömistä on Kälviällä...

Paljon puhuttu "kova ilma".

 Kaikesta näkyy, että syksy on menossa....

 Talvi tulossa....

 Pyörät äkkiä suojaan, Volkkarin ja Valmetin seuraksi.

 Tässä jo Ohtakarissa.

 Tuuli oli kohtalaisen voimakas.

 Uusi torni vielä pystyssä.

 Suojanpuolella ei tuulesta tietoakaan.

Lämpömittarin kymmenen asteen lukema ehti jo häipyä. Mutta varuilta jo ajokilometrit muistiin.

Monenlaista säätä viimeviikolla, jopa räntääkin tuli, huolimaton kun olin, pyörien päälle! Siirto elosuojaan poistaa tämän häpeän tulevaisuudessa.  Tälle sunnuntaille oli luvattu lämpöä! Se on suhteellista näin syksyllä. Kymmenen astetta tuli lupauksen summaksi.
Ohtakariin paukuttelin F Kasilla, ilma oli ehkä "kovinta" mitä on ollut vuosikausiin. Voimakas tuuli lisäsi sen purevuutta. Kylmä ei ollut, mutta ajokeli ei minun makuun. Tästä ei  F Kasi tiennyt olisi painellut paljon vauhdikkaammin, mitä annoin sille käskyä.  Hirvet ja metsästäjät olivat tänä aamuna lähteneet liikkeelle, joten varovaisuutta tarvitaan. En nähnyt kumpiakaan. Ohtakarissa tuuli toi vaahtopäitä Kalson puolella, Piukin puoli oli melkein tyyni! Takaisin ajelin samaa varovaista vauhtia,  Karhin mutkissa hieman kiristin kaasuvaijeria.
Kovan ilman lisäksi matalalla oleva aurinko esitti valosoun  vilisemällä puiden välistä visiiriin. Tuokin vielä! En jatkanut Marinkaisista eteenpäin, palasin kasia pitkin kotiin. Jos tällaista jatkuu, ajot alkavat olla tässä, hmm... mistä sitä tietää??

Sykyistä Kajaanitietä 17.9.2014

 Sataselle piti näyttää Niskankoski, myös tänä kesänä.

 Homehtuneen oloista oli Lestijoen pohja.

 Kajaanitiellä jo talvinopeudet?

Piti oikein lähempää tiirailla.

Viime viikonloppu meni Sodankylässä, (autolla pthyi) ajot rajoittuneet postinhakuun ja nurkissa pyöriskelyyn. Lämmintä riittää, nytkin seitsemäntoista todellista lämpöastetta. Sen havaitsin kun käänsin Satasen kasitielle, lämmin henkäys kävi vastaan. Oli ihanteellinen ajokeli! Niskankosken kautta Kannukseen, siellä mylläkkä jatkuu kaksoisraiteen teon myötä. Kajaanitielle kun lähdin, ajattelin kääntää nopeudet  liikennemerkkien kertomiin. Mitäs nyt, ei alkanutkaan Vaenmaan mäellä satanen, Satanenkin sitä ihmetteli. Ajattelin, että ovat tässä kohtaa pudottaneet  kahdeksaan kymppiin, kun taajaamaa on kuitenkin tien molemmin puolin. Väliviirteelle kääntyvän risteyksen jälkeen annan Sataselle vähän kyytiä? Mutta kasikymppiä jatkui! Talvinopeudet?
Arvoitukseksi jäi kasitielle asti ulottuva rajoitus. Olisiko ratatyöllä vaikutuksensa? Mitäs tuosta, mukavaa ajoa leppoisassa ilmassa, Karhin kautta kallistelin kotiin hyvillä mielin.  Kumma kyllä ensikevään ajot jo pakkasi mieleen. Syksy on syksy, ei sitä lämpötilatkaan miksikään muuta, tämän kesän ajot alkavat hiipua vähitellen, mutta mukavia ajoja on ollut pitkin kesää paljon, jos ei niin kilometreissä,  fiilingissä kyllä!

Ohtakarissa pikainen pyrähdys 5.9 Tarkistin kaksoisraiteen teon edistymisen 8.9

 Kalson puolella tuuli sai aaltoilua aikaan.

 Pientä virettä myös altaassa.

 Pitkäänpauhaan päin oli jo melkein tyyntä.

 Vielä on Riippa kehillään.

 Siinä sitä kaksoisraidetta on Kannukseen päin.

 Tässä Kokkolan suuntaan.

 Illan ensimmäinen laiton parkki!

 Kannuksen jalankulku tunneli.

 Kevyillä kaksipyöräisillä ajo sallittu. Ei F Kasilla.

 Kannuksen vanha liikenneympyrä.

 Annalan alikulusta mennään myös Jarille ja Heleenalle.

 Tuossa on vaikea pitää kaasua säällisisessä asennossa, houkutus on suuri.

 Näköjään kaipasi tätä tietä liikenne, koska se oli vilkasta.

 Riuttasissa olisiko silta Lepistön silta? Ministeri Matti Lepistön kotitila on tässä lähettyvillä.

 Joki oli tyyni ja rauhallinen.

 Olisiko tuo Lepistön taloja?

 Eskolan ylikululla on laitettu hihat heilumaan.

 Katettua rakennelmaa paljon.

 Toinen laiton parkki saman illan aikana! Sillan päistä on viety jo puolet kantta.

Suuret ovat rakennus hankkeet.

Kun lämpötila on kahdeksas syyskuuta kello kahdeksantoista seitsemäntoista astetta, se jo vaatii tienpäälle! F Kasi oli lähempänä, sieppasin sen kuljettimeksi. Kamera takalaukkuun ja twin moottori hörskyttämään. Vanhantien kautta tietenkin Marinkaisiin, Peitsolta Kälviälle. Kajaanitiellä mittari sataankahteenkymppiin, kaksipyttyinen paukutti voimainsa tunnossa, ennen Riippaa huomasin, etten ollut laittanut edes kuutosta päälle. Riipalla oli saatu jotain aikaankin. Ajoneuvoilta ajo kielletty kyltti ainakin estämään perille pääsyä. Tulkitsin, ettei koske meitä? Muutamat kuvat aseman seudusta, Kannusta kohti jatkui matka. Ajelin kuvaamaan keskustan radan alitustunnelia. Jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitettu. Kyllä siitä F Kasikin olisi mahtunut. Mutta päätin käyttää kuitenkin laillista Annalan alikuluksi ristittyä väylää. Kuvia siitä piti ottaa. Keskustan kautta Riuttasiin, josta Eskolaa kohti. Sillalla pysähdyin kuvaamaan rauhallista jokimaisemaa. Käsitykseni mukaan ministeri Matti Lepistön kotitila on näillä seuduin. Lepistö oli  sosialidemokraatti, maatalousministerikin. Jatkoin matkaa kohti Eskolan siltatyömaata. Täällä oli pantu tuulemaan, vanhasta sillasta leikattu päistä puolet pois, keskelle jätetty houkuttelevan näköinen levike, työmaan koneille. Siihen sopi myös F Kasi. Ajoin levikkeelle vihreän aallon aikana. Ja kamera käteen. Seuraavan vihreän aallon aikana jatkoin matkaa. Lämpö oli pudonnut seitsemästätoista kahteentoista. F Kasilla on mahtava päästellä tällaista ilta-ajelua, ajo-ominaisuudet eivät anna toivomisen aihetta, kaasu vastaa heti, todellinen ajopyörä! Himangan kautta laskettelin kotia kohti, Nyt nousi lämpö hiljalleen neljääntoista, jossa pysyi kotiin asti. Kello kahdeksan sammutin pyörän. Piti sitä vähän tankinpaikalla olevaan muovikoteloon taputtaa!!

Elokuun lopun kostea ilta-ajelu

 Ei tarkoita Satasta!

 Ullavan joessa mukavasti vettä.

 Monta kertaa ohi ajanut, nyt vasta kuva noista.

 Norpalla syksyn merkkejä.

 Oikein pientä aaltoakin!

 Ennen Kannusta tuli kiire laittaa Lumia takalaukkuun.

 Kannus-Himanka välillä pilvimuodostelmia.

Kuva ei kerro kuinka komeita pilvet olivat.

Pientä menoa ollut viikon verran ja se nyt pois ajoista! Lämmin iltapäivä houkutteli synkistä pilvistä huolimatta, tai juuri niiden vuoksi tienpäälle. Satasella päästelin Kokkolaa kohti, Peitsolta Kälviälle, tiet alkoivat olla märkiä. Kälviän jälkeen tunkeutui kypärän alle jotenkin tutun tuntuinen haju, muisto parikymmentä vuotta sitten tapahtuneista neljästä navettapalosta Lohtajalla, nyt paloi navetta Kälviällä. Ajelin hiljalleen Ullavaa kohti, palanut navetta jäi niin syrjään, ettei tielle raunioita näkynyt. Pilvet alkoivat kokoontua sen oloisesti, että voisivat vettäkin heittää. Mutta ajo oli kohdallaan, Satanen on näillä virityksillä todella vakaa matkapyörä, loivat Ullavantien mutkat Satanen taittaa luottamusta herättävästi. Pysähdyin kuvaamaan lehmäkylttiä ja samalla otin kuvat kahdesta juuri oikean ikäisestä traktorista. Norppa oli jo hieman syksyisen näköinen, veden pinta heijasti raskaita pilviä, tämä korosti järven harmautta. Kun pääsin Koskenmaan tienhaaraan, alkoi vettä tulla melkein kaatamalla, pysähdyin pikaisesti, että sain Lumian takalaukkuun, toki piti sateesta kuva ottaa. Kannuksessa laimeni tihkusateeksi. Kannuksen alikulku oli suljettu, tunneli jo paikalla, muttei vielä ajokelpoinen. Kiersin uutta väylää Raasakan sillasta tai Tokolanko silta se on? Tie on valmis Kajaanitien liikenneympyrään asti, kolmiot sivuteillä. Väli-Kannuksessa pysähdyin kuvaamaan erikoisen näköisiä pilviä, mutta kuten aina, kuva ei kerro totuutta. Kasitielläkin oli kosteaa, mutta vain tiellä. Leppoisan alun parikymmentä astetta putosi neljääntoista kun katsoin lämpömittaria Systeemin kohdalla. Viikon tauko ajossa tuntui vuoden mittaiselta, siksi ei olisikaan millään halunnut lopettaa sataankilometriin tätä ilta-ajelua!