Kauppareissu

Ksatanen tuttuakin tutummalla parkkipaikalla Norpanjärven rannalla.
Tuuli ei pahemmin tuivertanut.
Maalaisidylli järven rannalla?
Syksy saapuu väitämättä, jos puiden lehtiin uskomista.
Tietääkö kukaan mikä tämän paikan nimi on? (selviää tekstissä)

Eilisen kokemuksen innoittamana päätin pistää Ksatasen tulille puoli neljän maissa. ilmanala oli kosteahko, mutta vielä lämpöä riittävästi. Jääkaappi näytti vajaata, siinä hyvä syy lähteä ajelulle! Kasitiellä Ksatanen nieli ahnaasti kilometrejä, taisi olla nelisylinterisen moottorin ihannekeli. Melkein tyhillä kaasuilla kurvailimme Ullavaa kohti. Norpalle suunnisti Ksatasen keula, ja siellä muutamat valokuvat rauhallisesta järvimaisemasta. Tie Ullavalta Kauhava - Ylivieska tielle on mukavaa loivamutkaista metsätaivalta, siinä oli sopeva kallistella Ksataella kohtuullista matkavauhtia. Alihaapalalla ostokset takalaukkuun, ja suunta Kaustista kohti. Lämpömittari näytti kahdeksaa astetta, kevyttä oli meno. Ennen Kaustista käännyin Jylhän kautta menevälle jonkun verran mutkittelevalle tielle. Tätä oli mukava päästellä, mutkat olivat kuin tehty Ksatasen nieltäviksi. Pysähdyimme mukavan näköiselle kannakselle kuvaamaan syksyn kellastamia puita, ja vähän muutakin. Tämä paikka keskellä ruotsalaisnimistöä supisuomalaisesti Paasila! Matka jatkui hyväpintaista asfalttia kohti Alaveteliä, vaikka lämpö pysytteli kahdeksassa alkoi kosteus viilentää ilmaa. Kasitiellä oli hiljaista, Ksatanen hätäili jo kotiin, en pannut pahemmin vastaan. Kotona olimme kuuden jälkeen, vähän jo hämärsi. Hupanen lenkki.

Ei vielä talviteloille

Esan ja Seijan "kämppä".
Ei näy lintuja lintutornissa?
Montakohan tällaista kuvaa on tullut otettua?

Leppoisaksi kääntynyt ilman-ala pisti ajatuksen hyrräämään pienestä ajolenkistä. Ajankohta Lohtolaisittain erittäin kerettiläinen, melkein keski päivällä! "siinä se vain tresuaa tuolla mopolla". Noh... liikenteeseen vain. Ohtakarissa oli melkein identtinen ilma edelliseen kertaan verttattuna, tuuli, mutta aallot loistivat poissaolollaan. Takasi kallistelin Karhin ja Marinkaisten kautta, on se vain....

Pienen pieni ilta-ajelu

Ohtakarissa tuuli maalta, meri oli rauhallinen, mutta hiekkaa lensi.
Korpelan padonalusta on kuiva, kuten muinakin kesinä.
Kaikki vesi johdetaan turbiinien kautta. Patoallas näkyi olevan melkein täynnä.

Tällainen ilma ei saa jäädä kokematta moottoripyörän päälltä. Viisitoista astetta lämmintä, ja erittäin kova etelätuuli.

Ohtakarissa näkisi nyt maatuulen vaikutuksen, sinne suunnistin Ksatasen kanssa. Myötätuuli avitti kevyttä menoa, ajattelin miltä tuntuu ajella vastaiselle. Ohtakarissa oli, kuin olikin meri melkein tyyni. Vain hiekkaa lensi tuulen voimasta. Muutamat kuvat otin, ja sitten keula tuuleen. Eihän siinä mitään eroa ollut, ajelin kasitielle, Himangalta Kannusta kohti, ja nyt tuuli todella kovaa vastaan. Katteen takana oli epätodellinen tunne, oli kuin tyhjiössä olisi istunut. Tienvarren puista näkyi tuulen voima. Kannuksessa ajelin joen pohjapuolta. Kuten Himangalla, on täälläkin isoja perunamaita, vielä oli paljon perunaa nostamatta. Korpelan padolla pysähdyin ihmettelemään kuivaa jokiuomaa. Matka jatkui nyt myötätuuleen, sai olla tarkkana, että pysyi nopeus laillisena. Kannuksesta Kälviälle sivutuulessa, Peitson kautta Marinkaisiin, vanhaa tietä kotiin. Siinä syksyinen ilta-lenkki, raskaat pilvet taivaalla, vähän tihkua visiiriin, epätavallisen voimakas tuuli, lämmin ilma, hyvät mausteet ajolle.

Ajelu Keski-Suomeen

Ei joka talon pihassa.
Pitäsi pysyä kiinni.
Oho!
Mihinkäs minä sen jakoavaimen?
Ei liity edelliseen kuvasarjaan.....
Talvivarastoja Toholammilla.
Ei niin tasaista kun luulisi.
Kuiville karahtanut bisnes.
Myrsky pyrkinyt järvelle.
Hyväpintaista soratietä Lestijärven "väärällä" puolen.
Takkatupa Pihtiputaalla.

Syyskuun viides valkeni huomattavasti lämpimämpänä kuin kulunut viikko oli. Ksatasen starttasin puolikymmenen aikoihin tienpäälle. Suuntana olisi Hännilänsalmi, ja tarkoitus katsastaa mitä kuuluu salmen siltatyömaalle. Kannukseen huristelin Väliviirteen kautta, vastatuuli murisutti Ksatasen moottoria mukavasti, taas oli mukava ajella moottoripyörällä. Poutun jälkeen en nostanut nopeutta sallittuihin lukemiin, katselin sopivia aiheita kameralle. Löytyihän sellainen, olin tosin ajaa sivu, kun aivot eivät heti rekisteröineet näkymää.

Helikopteri omakotitalon pihalla, ja sen kimpussa mies kai aikomuksena lähteä... hmm vaikkapa kaupassa käymään. Kamera esille, siinä kuski touhasi hekon ympärillä, emäntä kävi tuomassa kai unohtuneen kauppalapun, pari tenavaa ajoi kissa takaa kopterin jalusten alla.

Ei menny kuin hetki, niin alkoi turbiini viheltää, niin nousi kopteri taivaalle, ja lensi pois. Ajelin Toholampea kohti hiljalleen, en tosin uskonut enää helikoptereita näkeväni, mutta kun ei kiire mihinkään. Kirkolta ajelin pohjapuolelle, käännyin Sykäräistä kohti. Muutama kuva komeista maisemista. Ennen Lestijärveä käännyin Reisjärven tielle, siitä Niemen soratielle, olin kuullut, että täällä tuuli teki tuhojaan enemmälti. Puita oli vieläkin nurin, vaikka paljon jo koottu talteen. Soratie oli mukavan liukasta, ajelin muutaman kilometrin, ja palasin takaisin. Reisjärveltä kallistelin Pihtipudasta kohti. Tämä tie on tällaiselle sunnuntaikallistelijalle sopivaa, mutkat eivät liian tukkoja, mutta pitävät kuitenkin vauhdin kohtuullisena. Pihtiputaalla tankkasin, otin kuvan autoröykkiöstä.

Pihtipudas ja Hännilänsalmi

Ksatasellekin tuli kiire tielle.

Tässä viimevuoden toukokuun kuvia Hännilänsalmelta.

Vanhasilta ja uusi tekele samassa kuvassa.

Tässä sen pitäisi olla?

Ei ole paljoa jäljellä vanhasta sillasta.
On tuo uusi paljon rumempi.
Hännilänsalmen koordinaatit
Perhonjoki on vielä vaatimaton tässä kohtaa.

Ksatasen toivomuksesta kaasutin rivakasti Viitasaarta kohti. Nilakan reissulla otin kuvia Hännilänsalmen siltatyömaasta. Epäilin, että vanhalle komealle palkkisillalle voi käydä huonosi, niin kävikin, siitä ei ollut jäljellä mitään. Uusi silta ei tavallista ojarumpua kummempi ole. Vähän oudoissa mietteissä lähdimme Ksatasen kanssa rannikkoa kohti. Ajokeli oli ihanteellinen, lämpöä viisitoista astetta, puolipilvistä, voimakas tuulikaan ei haitannut menoa. Perhon tälläpuolen pysähdyin muutaman kuvan ajaksi, tutulle parkkipaikalle tietenkin. Kaikki ne alkavat olla tuttuja, tässä lähitienoilla. Mutta mikäs sen mukavempaa kuin jatkaa hyvällä moottoripyörälla ajelua kotia kohti. Kotona olin vähän ennen neljää, kannatti lähteä liikenteeseen.