Hieno lämmin kesä vaihtunut normaaliin syksyilmaan. Jo niin normaali, että pyörät pysyvät visusti ensikevääseen asti pilttuissaan. Ajoja olisi voinut tehdä kesällä enemmänkin, kuitenkin pitää muistaa, että laatu se on joka ratkaisee, ei kilometrit.
Kausi alkoi huhtikuun puolessa välissä, silloin oli pieni ounastelu lämpimän kesän tulosta, meri oli ollut pitkästä aikaa kunnolla jäässä. Niinhän kävikin, lämpöä alkoi tulla toukokuun alun jälkeen kaakon suunnasta melkein katkeamattomana aaltona jatkuen syyskuulle asti.
Teknisiä parannuksia tein hankkimalla Garmin navigaattorin, siihen kypärään tulevan kuuloke yksikön. Toimivat koko kesän häiröittä. Tositilanteissa ei Garmin joutunut toimimaan kertaakaan, aina olisin selvinnyt ilman sitäkin määränpäähän ja sieltä kotiin. Mutta hupasena kaverina menetteli. Action kamera on ollut ahkerassa käytössä, levy-asemalla on paljon mukavaa (vain minulle mukavaa) ajomateriaalia. Kesän huippu oli tietenkin Lofoottien reunamille Amin kanssa tehty reissu. Toinen mukava oli Anssun kanssa Kuopion keikka, päiväseltään. Tyytyväinen pitää olla pyörään, mukava ajoasento, varma käynti ja tarpeeksi puhtia pysyä muun liikenteen mukana. Takalaukun kiinnitys sanoi sopimuksen irti, alkukesästä, muutti hieman pyörän ulkonäköäkin. Kätevä tankkilaukku korvaa käsitavaran säilytyspaikan näppärästi. Enempi kuin pitää ottaa mukaan Alpinestars reppu on oiva kaveri.
Ensikesänä on tarkoitus retkeillä lounais ja etelä-Suomessa. Ainahan on mukava pyörähtää Ruotsinkin puolella, siellä on hyvät tiet ja leppoisa ajotunnelma. Pyörään en tiedä vielä tuleeko ketjun ja rattaitten vaihto, mitään oireilua ei ole ilmassa. Kumit ainakin menevät vaihtoon, harmittavasti ehkä parhaana ajokautena, täytyy kytätä sellainen roski-ilman kausi jolloin vaihtaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti