keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Stoppi ohitettu. 27.4.2016

Eilen alkoi föönätä lämmintä ilmaa kaakosta, sitä on jatkunut koko tämän päivän. Mukavalta tuntuu.  F Kasilla piti pieni lenkkikin tehdä. Se vasta mukavalta tuntui!

tiistai 19. huhtikuuta 2016

Kevään edistyminen kesää kohti on stopissa. 19.4.2016

Räntää ja tuulta, vettä ja sitten pikku pakkasta. Sitä se nyt pitää oiken urakalla. Hyvään saumaan sattui ajokauden avaus, nyt ei tee mieli tienpäälle, edes autolla.
Katsellaan ja kuunnellaan.

maanantai 11. huhtikuuta 2016

Ajokauden 2016 virallinen avaus. 11.4.2016

 Tästä se lähti liikkeelle.
 Ajokauden avaus: 28009 kilometristä.
 Satanen ei tästä parkkipaikasta tykkää. F Kasi aivan tietämätön tapauksesta.
Ensimmäisen pysähdyksen kilometrit. 28121. Reilusti se taasen satakilometriä ylittyi.

Polte päästä maantielle kävi ylivoimaiseksi, enkä kyllä vastaankaan sitä pannut.
Mittari näytti kymmentä astetta, tuulikaan ei enää niin pahalta tuntunut. Kamppeet päälle, kypärä päähän.  Jo talvella tein päätöksen, etten tavallisilla reissuilla kameraa roikuta mukan, Nokialainen saa kelvata "reportterikuviin". Näppärähän se onkin.
Harvoin saa ajokauden aloittaa niin valmista tietä pitkin kuin tänä vuonna. Ei edes pyörä likaantunut. Kasitiellä havannoin, että taidetaan vastatuuleen mennä. Yllätys siinä, että se oli leppoisan tuntoista. Turha sanoa fiilingistä mitään..... Kälviän kautta Ullavaa kohti, tätä tietä on paikkailtu, kuitenkin F Kasi selvitteli korrektisti pienet epätasaisuudet. Tätä tietä ajoin F Kasin ensimmäisen reissun, sama mukava jytke saatteli nytkin matkalaista. Vääntöä on pyörässä vaikka muille jakaa, vaihteita voi selata huolettomasti, isoon tai pieneen päin, aina löytyy puhtia moottorista. Ei siitä voi olla pitämättä. Toholampia kohti viiletin siinä ja siinä laillista nopeutta, turha sanoa, etteikö hieman syyhyttyänyt pieni ranneliike! Ei sakkoja tänäkään kesänä! Toholammilla oli aika hiljaisen oloista, liikenneympyrääkin  sain ajella yksin kolmeneljäsosa rinkiä. Kannusta kohti ajellessa alkoi ajofiilinki olla taasen huipussaan. Taaskaan ei talvi ole tehnyt mitään hallaa sille. Tuntuu kuin ei taukoa olisi ollutkaan. Enhän malttanut ajaa Alaviirteen kautta, päästelin Kajaanitietä Kasitien risteykseen, Nyt jäi aurinko selän taakse, Marinkaisista vanhalle tielle, hieman tutkimusmatkailijan mielellä ajelin Karhin mutkat, ajatuksella jospa hiekkaa tiellä. Ei ollut! Kotona puolikahdeksan maissa, moottori sammuksiin, Satanen katsoi vierestä sen näköisenä, että ensikerralla hänen vuoro!
Vaivaton ajokauden avaus, ilma suosi, pyörä oli juuri niin hyvä kuin muistin, mitä vielä!!!

Satasen ensimmäiset kymmenet metrit. 11.4.2016

 Siinä kaksi kovaa valmiina kesän ajeluihin.
Molemmilla on nyt ajettu noin neljäkymmentä metriä, Satasella hieman enemmän.

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Ei sitä nuorempana. 10.4.2016

 F Kasi starttia vailla valmiina.
No, tämän kokoamiseksi se meni.

Vakaa aikomus lähteä sunnuntai aamuna suorittamaan ajokauden avaus. Tankissakin riittävä määrä bensaa, akku ladattu, ketjut rasvassa, tie odotti.
Perunalaatikkojen välistä luoviminen oli senttipeliä, ettei aivan hukkaan mennyt, ajoin pyörän tuohon valmiiksi jo lauantaina.
Mutta neljän asteen lämpö pakkasyön jälkeen, pohjoisesta äitynyt kolea puhuri sai toisiin ajatuksiin. Kun vielä uusi halkoja oli kokoamatta, jäi pyöräily tekemättä, mutta halkoja tuli työkuntoon.
Otsikkoon, voi olla, että nuorempana tuo lämpö ja tuuli olisi ollut vain haaste, eikä se nytkään mikään ylivoimainen este olisi ollut, kuitenkin halkomakoneen kokoaminen ja pennulle jäljen teko veivät voiton.

torstai 7. huhtikuuta 2016

Kyllä nyt alkaa kaasukättä kutittamaan. 7.4.2016

Pahimmoitten kosteaa, ja pilvistä ilmaa pitää, ettei kannata pyörää ulos lykätä. Ajo onnistuisi taiteilemalla pikitielle, mutta kun vielä takaisin pitäsi ajaa, voisi olla pyörän tunnistaminen työlästä. Seuraava aurinkoinen päivä, niin F Kasia ja minua ei pidätä mikään. Satanen raukka on niin loukussa, ettei aivan heti pääse jalottelemaan. Vaikka eihän se ole kuin haaste, purkaa ylimääräiset esteet pois, kunhan ilmojen haltija pienenkään merkin antaa.