Kuukauden verran oli tiedossa tämä ajelu. Reitti vielä silloin avoin. Keskiseen Suomeen se lopulta suuntautui. Pieni teeman poikanenkin mukana.
Perjantai iltapäivänä pakkasin F Kasin takalaukkuun tarpeetonta kamaa niin paljon, että kiinnimeno vaikeutui! Olisi toki voinut olla tarvettakin ylimääräiselle vaatekerralle, jos kylmäksi heittäytynyt. Tämän matkan saivat olla nyytissään. Sadevarusteita emmein pitkään, otanko? Myöhemmin selviää miten kävi. Anssun oli puhe liittyä työpaikalta mukaan. Ajattelin ehtiväni puolessa tunnissa sinne. Mutta aina ei käy.... Vitsarin sillalla iski hirmuinen sadekuuro vastaan, salamaa löi ja jyrisi. Äkkiä Shellin mittarikatoksen alle. Siellä muovit päälle. Katselin, ettei se pitkä kuuro ole, joten parempi lähteä sekaan. Saman päätöksen teki Kawapoika jolla matka Pihtiputaalle. Sade alkoikin hellittää, hieman myöhässä ajelin Akvatermin pihalle. En sammuttanut pyörää, vaan käänsin keulan Kaustista kohti, Anssu jäi laittamaan vielä kypärää päähän. Alavetelissä tuli vettä, autot pysähtelivät, kun alla uudet renkaat ei se menoa häirinnyt. Anssukin ilmestyi ennen Kaustista taustapeileihin. Sade loppui. Kaustisen Nesteellä tankkasimme, otimme muovit päältä, joimme lähtökahvit. Kun käynnistelimme, tuli siihen pari pyörää lisää, yksi kustomikin valmistatui ajelemaan Seinäjokea kohti. Synkkä pivi oli Vetelin päällä! Ajoimme Smoböndersin kautta, kostea tie ei houkutellut mutkahurjasteluun. Pilven reuna hipoi reittiämme, Vimpelin kiinniolevan st ykkösen pihalla laitoimme muovit uudelleen. Kannatti. Alajärvelle asti tuli vettä! Lakkasi kuin tikun taittaen saapuessamme Nesteen pihalle. Tankkasimme söimme pienen aterian, korjailimme uutta binlockiani! Siitä tulikin hyvä, joten hyvillä mielin Ähtäriä kohti. Sateesta ei tietoakaan. Ajo maistui mahtavalta. F Kasi esitti matkapyörää! Eikä esittänyt vaan todisti että on sellainen. Lehtimäellä tankkasimme varmuuden vuoksi, tai Anssu tankkasi. Nyt illan teemaan, ajoimme Anssulle työnkautta tutuksi tulleen kaverin pihalle. Eikä mikätahansa piha.Varmaan Keski-Suomen kauneimpia paikkon. Talo oli iso. Sisällä museopyöriä kellarissa, jonka käytävissä riitti kävelyä, sekä isossa hallissa. Myös kaksi museo Volvoa, PV- ja Pyhimys Volvo farmari olivat esillä! Sitten kävimme kaverin Audilla tehtaalla, josta tuleva tulo mahdollisti edellä kuvatun. Elämys oli nousta saksinosturilla kattojen yläpuolelle, josta sai hyvän kuvan tehtaasta ja sen uudesta laajennuksesta. Nyt tutustuin yrittäjään joka teki työtä sydämellä, eikä tunteja laskettu, seitsemän päivää viikossa, jokainen päivä yli kellon ympärystän. Sivutuotteena tulee Muurikka lettupannuja, saimme pannujen alkujuurilla syödä hyvin paistettuja lättyjä, kahvin ja mansikkahillon kera. Vaikuttava vierailu. Vaikuttava oli myös ajo Säynätsaloon, Irman ja Sepon tyhjillään olevalle asunnolle. Kuu paistoi, lämpöä riitti sopivasti, F Kasin hyvät valot antoivat turvallisuuden tunnetta, tällaista ajoa on vaikea pukea sanoiksi. Noin yhdentoista aikaan illalla olimme perillä.
Aamulla kello herätti armottomasti jo seitsemältä. Aamukahvit keitettiin meille jopa liian hienossa ympäristössä, pyrimme jättämään tilan samaan kuntoon kuin oli tullessamme. Suuri kiitos Irmalle ja Sepolle yösija mahdollisuudesta.
Muuramen Shellillä tankkasimme pyörät, Aamu oli raikas, viileähkö, mutta sateet näyttivät pysyvän poissa. Ajelimme leppoisaa vauhtia Korpilahden sillalle, mitään ei näyttänyt näissä maisemissa muuttuneen, sama vanha tuulipussikin taisi osoitella tuulen suuntaa. Kuvia otimme kauniista maisemasta. Vaaruvuori tuntui matalammalta kun Mitsin aikoina, ehkä lisäkuutiot vaikuttivat siihen? Kuitenkin yhtä mukavaa oli ajella näitä tuttuja reittejä. Joutsassa suoritimme pieniä eväshankintoja. Kangasniemi suuntana käänsimme ajosuunnankin melkein pohjoiseen. Ilma oli jo hieman lämmennyt, navakka tuuli tuntui visiirissä, mutta sen suuntaa oli kuten aina, vaikea määritellä. Pienellä pysäkillä hyödynsimme ruokaostoksia. Kangasniemellä kierros keskustassa, Hankasalmi pysyi edelleen suunnitelmissa. Äkkiä olimmekin Hankasalmen tienoilla, nämä tiet antavat mahdollisuuden rivakkaan siirtymiseen, koska muita käyttäjiä ei näkynyt. Bensaa tankkeihin. Keskikulutus molemmilla vähän päälle neljän litran, mutta Ducatissa parilitraa pienempi tankki. Hankasalmella oli kesäinen meininki, jopa nuorisobändi buugasi traktorin peräkärryn lavalla. Muutama biisi kuunneltiin, vaikka vaikea oli erottaa, soittivatko samaa kappaletta uudellen ja uudelleen. Muuten hyvän kuulosta. Hankasalmelta käänsimme Konneveden suuntaan, kuuluisa moottoripyöräpitäjä on vain nimenä enää tien kylteissä, en muista, mihin isompaan kokonaisuuteen liitetty. Emme menneet Konnevedelle asti, vaan käännyimme Äänekoskea kohti. Äänekoskella rakennetaan, tavattoman suuria projekteja sellu ja paperitehtaiden alueella, on se iso kokonaisuus! Nelostieltä käännyimme Saarijärvelle päin, Olimme sopineet pienestä hiukapalasta sopivan paikan tullessa reitille. Paavon Portti oli se sopiva paikka. Liruttelimme myös muutamat litrat bensaa pyörien tankkeihin, nyt voisi huoletta päästellä kotiin saakka. Kannonkoskelle menevä tie kääntyy Saarijärven keskustasta vasemmalle? Selitys siinä, että puikkaa pian kolmentoista alta pohjoista kohti. Mukavaa männikköistä kangasta kulki polku. Polkua pitkin kulki kaksi kaksipyttyistä fiilinkiä nostattavalla tavalla. Tienviitat olivat kanto painotteisia, Kannonjärvi, Kannonjoki, jne... Tutkia pitäisi, mitä kantoa tarkoittavat, eukon kantoa, puunkantoa, puiden kantoa.... hmm
Ennen varsinaista kantojen äitiä, Kannonkoskea käännyimme taipaleen soratie osuudelle. Kaksitoista kilometriä vähän jopa liian hyvää päällystämätöntä taittui normaalia vauhtia. Vaasaan näytti esiintullut kyltti, pitäisi kääntyä, niin teimme, mutta kaduimme melkein heiti, käännyimmekin Kivijärveä kohti. Taasen oli mukavaa kumpuilevaa tietä edessä. Pappa Anselmin oletetun syntymäpaikan kohdalla pysähdyimme, koska olettamus on olettamus, emme mitään suurempia valaistuksia kokeneet, pyörät käyntiin, Kivijärven kirkonkylän läpi Kinnulaa kohti. Tällä välillä löytyi matkamme parasta asfalttia muutaman kilometrin pätkä. Kinnulassa pysähdyimme kauppaan, Anssu osti viikonlopun tavaroita kotiin vietäväksi. Minulle riitti battery. Lähdin ajelemaan kun Anssu vielä teki kauppoja. Tälläkin reissulla emme pyrkineet jonoajoon. Sykäräisissä pysähdyin odottamaan, ei siinä aika ehtinyt tulla pitkäksi. Olisi mukava tietää mitä Ducatin mittari näytti. F Kasikin meni kuitenkin koko ajan sitä kymmenen prosenttia yli! Poikkesimme pohjapuolelle, aina yhtä mukava kallistelu - maisemapätkä tämä on. Kättä siinä nostettiin, kun Anssu kääntyi kotipolulleen, mitäpä tuota muuta. Ajelin rauhallisesti kotia kohti. Se Kivijärven tunnelma mietitytti, merkitsikö loppujen lopuksi mitään, että Iso-Anssu on sieltä lähtöisin. Mihin ne Anselmin juuret sitten juurtuivat, tuskin ainakaan Kivijärvelle. Hieman hämillinen huomio, onko meidänkään "juuria" sen kummemmin Saarijävellä tai Kivijärvellä?
Vaikka takana satoja ajokilometrejä, tuntui matka loppuvan kesken. Mitähän se kertoo....
Muuten, Anssu on melekonen matkakumppani, aina ilmestyy pyöreä valo peileihin, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan! kyllä oli taasen mukava matka.
