Ovat sen verran uudistaneet tätä blogia, että kuvat tulivat käänteisessä järjestyksessä, joten tekstin kanssa tehdään samoin.
Puoli yhdeksän maissa samuttelin Ksatasen mukavan reissun päätteeksi, palkkioksi pyörän mainiosta toiminnasta lupasin sille huomenna uudet öljyt, ja jos aikoo vanhat saada kunnolla pois, proput auki silloin kun motti ja vaihteisto sekä perä ovat vielä kuumia. Napsahtaen aukesivat kruuvit, reippaasti lorisi voiteluaineet astioihin. Uusiokäytössä olisivat aivan kelpo tavaraa, Ksatanen ei luovuta tällaisen vaihdon aikana metallia laitteistostaan öljyyn eikä mangneettitulppiin. Vaihteistoöjyn voisikin käyttää moottorisahan ketjuun?
Kokkolan jälkeen kasitiellä oli yllättävän vähän liikennettä, ajelin sopivaa vähän päälle sadan nousevaa vauhtia, ilma oli hieman viilennyt, kuitenkin lämpöä betoniaseman mittarin mukaan kahdeksan astetta. (huomenna asennan Ksataseen oman ulkolämppärin). Kasitielle tulin Edsevön valtavan tasoristeysjärjestelmän kautta, ilman ohituksia selvisin Kokkolaan, joka kumma kyllä oli vielä paikallaan.
Gertrusbrossa talven tuntua, kuitenkin jäiden seassa näkyi avovettäkin. Kuvia tuttuakin tutummalla parkkipaikalla kameran muistikortille, matkaan Pietarsaaren ohikulkutien kiertoliittymiä kohti, kolmosella ne selvitetään taas kunnialla, vaikka P-saari niin lähellä.
Hickarössa oli talven tuntua, yllättävä muutos Kokkolan jälkeen tuntui visiirin sisälle, ei se kesä vielä aivan päällä ole.
Kokkolan pohjoista ohikulkutietä onnistuneesti liikennevalojen vihreällä linjalla jatkui matka, eikä voi sanoa, etteikö hyvissä tunnelmissa, jopa juhlava oli fiilinki.
Perhonjoki virtaili sulana, vettä oli hieman tavallista enemmän, mutta tulva sanaa tulee karttaan tänä keväänä.
Kasitiellä kääntelin Ksatasen kaasukahvaa sillä mallilla, että edellä menijät olivat, edellä menijöitä. Jos joku luuli, pian takana tulijoita- ei, nyt oli mukava maistella rauhallista menoa, tämähän tuntui aina vain paremmalta. Kyllä leppoisa ilma on yksi tekijä ajofiilingin syntyyn, ainakin keväällä. Melkein laulatti, ymmärrettävistä syistä jätin sen tekemättä, ei edes hyvä ajofiilinki kaikkea raakkumista kestä.
Ohtakarista lähtiessä oli mielessä käydä Gertrusbroon parkkipaikalla, Vatunginjärvellä pieni pysähdys, joutsenia uiskenteli kaukana jäiden seassa, ei edes kamera saanut niitä bitteihinsä.
Ohtakarissa mukava leppoisa ilma, meri käytännössä sula, huhtikuun kahdeskymmeneskolmas.. hmm täytyypä katsella vähän lähihistoriaa, miten viimevuosina?
Kuuden maissa alkoi olla sellainen hinku tien päälle, ettei muutakuin rensselit niskaan ja tielle. Ksatanen starttasi jo kesäisen jouhevasti, Sainsalontie houktteli jalkatapeilta grossailemaan, sepeli pölisi kun Ksatanen lämmitteli kakkosella pientä lähtölaukkaa Koivistonperäntien asfalttia kohti ja siitä kasitielle. Jo tässä vaiheessa tiesin, että ajelusta tulee tämän kevään ensimmäinen kunnon fiilistely. Ja aina vain parani, Grammo ja Tarja tulivat vastaan kylällä, haa autolla! Me Ksatasen kanssa suhistelimme Ohtakaria kohti, jee!!!
ps. Mennään tuohon toiseksi viimeiseen kappaleeseen. Tarkastelin lupaukseni mukaisesti edellisten vuosien jäätilanteita Ohtakarista, pitää mennä vuoteen 2008 että löytyy yhtä aikainen jäiden lähtö. Viime vuosina on ollut tähän aikaan täysi jääpeite. Mitä hyötyä aikaisesta jäiden häipymisestä? Säästyy bensaa kun ilmat pysyvät kylminä. Tiedä sitten sisämaassa. Sunnuntaina voisi tehdä järvien jäätilanne tiedustelun, ja ne Etelä-Pohjanmaan luvatut tulvat, tuleeko niitä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti