Tässä ruuvihuoneen alkutilanne.

Sotkua riittää kiusallisesti joka paikkaan. 

Nyt jo pientä edistystä nähtävissä. 

Kurjetkin katselevat pientä haikeutta osoittaen seitennolla kolmosta, se taitaa jättää Pörkkiön maisemat, siirtyy Perhon seutuville, ihastuttamaan.... tai vihastuttamaan. 

Ruuvihuoneen tilanne alkoi olla katastrofaalinen, täytyi sovitella askeleetkin, että pääsi kulkemaan. Tuli vain mieleen, nyt riitti! Siivous kesti kolmen päivän ajan. Samalla nousi fiilinki hyökätä taas kerran MZ,tin kimppuun, eiköhän tällä kertaa käydä jo ajelemassakin projektin päätyttyä!
 

Kylmä koe ajo. 16.5.21

 

Jopa kuva kertoo, että on kylmä.

 Jalan vihottelu estänyt välitysten koeajon, mutta nyt tuli niin kova hinku tien päälle, ettei voinut pois jäädä. Lämpötila ei suosinut tätä adreanaali purkausta, harvoin ennenkään sitä tehnyt. Kamppeet päälle ja tien päälle. Voi olla, että aavistuksen verran joudukkaammin lähti ykkösellä ja kakkosella, kuutosella oli noin viisarin verran enemmän kierroksia sadan vauhdissa, kuin entisillä välityksillä. Ohtakariin suunnittelin. Nostin kypärän alla hattua Sinisalojen ja Schubertin ominaisuuksille pitää hyytävä viima loitolla. Ohtakarissa oli sumua, hanskan kun pois otti kädestä, kadutti heti. Äkkiä muutamat kuvat, takaisin tielle, ajaessa ei kylmää huomaa. Karhin mutkien kautta kiertelin kotia kohti. Lievää muutosta havaittavissa koeajon kohteissa. Muutos toki parempaan. 

Äkäsyyttä ja joustavuutta lisää. 9.5.21

F Kasin ominaisuus on pitkä ykkösvaihde. Meikkäläisen rauhallisessa ajossa olisi joustavampi hieman lyhyempi ykkösen välitys. Tuumasta toimeen. Soitto EMC,lle josta muutaman päivän odottelun jälkeen tuli paketti, sisältäen 19 hampaisen etulyhdyn. Vakiona 20 hampainen. Kolhitusta polvesta huolimatta päätin alkaa työstämään tätä muutosta. Koska ilma oli lämpenemässä, aurinko heloitti lämpimästi, mikä parempi remonttipaikka, kuin suojaisa vanhan elosuojan edusta. Olin kuullut "etiäisiä" ettei vaihto olisi vaikea. Saapa nähdä. Pientä selostusta kuvien alla. 

Tässä tuliterä yhdeksäntoista piikkinen. Muuten lähes samanlainen kuin vakio lyhty. 

Päälyskotelo oli kolmella ruuvilla kiinni. Alta paljastui tällainen näkymä. 

Ketju on kuivan näköinen automaattivoitelun johdosta, mutta kyllä siinä rasvaa on. 

Päätin ottaa varman päälle ja aukaista mutteri näillä lukemilla. Lukemaa olisi voinut laskea tuosta aika lailla. 

Tässä jo pultti melkein irti. 

No niin, se olikin helppo juttu. 

Polvi alkoi vihotella, niin oikeaan aikaan tupsahti Anssu mekaanikko lopettelemaan hyvin luistaneen operaation. Oli ilo katsella kun osaaja teki hommia.

Uusi ratas solahti ketjun kanssa paikoilleen kuin varkain. Kuparitahnaa booreissa. Ja vähän lukitusainetta jenkoissa. 

Näppärä momenttivääntäjä. Loppusilaus maassa näkyvällä momentti avaimella.

Kuten kuvista näkee, työ sujui hellposti, ei mitään vääntämistä, ei sovittamista, osa irti ja toinen tilalle. Ketjun säädön jälkeen pyörittelimme F Kasia Pörkkiön liikenne ympyrässä, lyhyt koeajo antoin viitteitä, että tavoitin sen, mitä hain. Huomenna kunnon koeajo!