Ajamaton ajokausi pakettiin. 21.10.2019

Toukokuun alkupuolen kuva edustaan koko ajokauden fiilinkiä, paremminkin olematonta fiilinkiä.

Ajokausi alkoi 18 huhtikuuta virallisella ajosuorituksella kohtuu hyvässä kelissä. Kiertelin Raution Ylivieskan seutuja saadakseni satakilometriä yhdellä istumalla täyteen. Helposti tuli, vielä vähän ylikin..
Tämän jälkeen ilmat kylmenivät, ajot jäivät olemattomiin, yksi Etelä-Pohjanmaan reissu oli pieni valopilkku, kunnes tuli kuukausien taukoja, satunnaista liikehdintää silloin tällöin. En tiedä tuliko edes tuhat viisisataa kilometriä matkassa täyteen.
Kyllä tähän selitys löytyy,  jopa todisteena kierros lääkäreiden ja hoitajien puheilla, joilla, tiedä häntä, oliko mitään merkitystä, ylipainoiselle,oman  fyysiikan rappiolle saattaneelle äijälle.  Mutta se potku tuli jostakin, sitä ei voi harkiten odottaa, nyt pitää saada potku muutokselle. Se tulee vain. Ei voi kieltää, etteikö suuri motiivi ole ensikesän moottoripyörä matkat.  Jos kevään kunto olisi jatkanut rapistumista pitkin kesää, olisi ajoista tullut vaarallisia, ei kunto potkusta huolimatta niin nopeaan parantunut, että pitkiä reissuja olisi voinut tehdä. Se, että kirjoitan tänne, osoittaa jonkinlaista takaisin tuloa, valaistumista,  uudelleen aloittamista. Ei ole ensimmäinen kerta, kun lokakuun lopussa alkaa seuraavan kesän suunnittelu. Nyt siihen on aivan erilainen motivaatio, takana ajamaton kesä,  oma kunto vähintää viisivuotta sitten tasoa.  Eikä vaatteet ahdista enää......
Kummasti alkaa  kartta laatikot kiinnostaa, pyörä on hyvässä kunnossa, renkaatkin antavat vielä mahdollisuuden avata ajokausi sekä ajellakin muutamat matkat. Ketju ei ole oireillut lainkaan, voi tosin olla, että ensikesänä on ketjun ja rattaitten vaihto edessä.
Sitten omaan verstaaseen. Satasen luppoaika pitää lopettaa, samon siirtyä jälleen Mitsin pariin, siinähän talvi mukavasti hurahtaa projektien kimpussa.

Kyllä tämä ilmaston lämpeneminen on kylmää puuhaa....21.9.2019

 Harmaalta näyttää pienen lumisateen jälkeen.

Puut pitivät yllättävän kauan lehtensä, minkä merkki se on?

Ei tullut intiaan-ei eskimo- ei lappalaiskesää tänävuonna lainkaan. Kylmä syyskuu jatkui kylmänä lokakuuna. Viiden asteen yöpakkasia, vetisiä kelejä ja lämpötilat pysyttelivät päivisinkin nolla ja kymmenen välillä. Siis tavanomainen syksy. Nyt jännitetään, tuleeko talvesta tavanomainen, lumipyryineen, paukkupakkasineen, eikä vahingossakaan suvikelejä ennen maaliskuuta.